Järkyttävä tutkimustulos: Suomalaisnuorten hampaiden harjaus samalla tasolla kuin kehitysmaissa

Hammastahnasta on muuhunkin kuin suun raikastamiseen.
Hammastahnasta on muuhunkin kuin suun raikastamiseen.
Julkaistu 06.02.2013 10:15(Päivitetty 06.02.2013 10:53)

Leaf Suomen teettämän kyselyn mukaan pojista peräti useampi kuin joka kymmenes ei pese hampaitaan edes päivittäin. Suomalaisnuorten hampaidenharjaus onkin kehitysmaiden tasolla. Miksi näin on, ja mitä pitäisi tehdä?

– Tilanne on todella huolestuttava. Näitä tutkimuksia on tehty jo useampana vuotena, ja suomalaisten nuorten hampaidenhoito näyttää aina yhtä huonolta, sanoo hammaslääkäri Helinä Keskinen Suomen Hammaslääkäriliitosta.

Myös kansainvälisessä vertailussa suomalaisten nuorten hampaidenhoito on huonolla tolalla. Esimerkiksi WHO:n tutkimuksen mukaan suomalaisten lasten hampaidenharjausinnokkuus on kehitysmaiden tasolla. Erityisesti poikien innottomuus tarttua hammasharjaan voi tutkitusti johtua isien huonosta esimerkistä.

– Pojat ottavat mallia omalta isältään. Jos lapsesta asti näkee isän harjaavan hampaitaan aamuin illoin, sillä on varmasti vaikutusta myös lapsen hampaidenharjaukseen, sanoo Liikunnan ja Terveystiedon Opettajat ry:n varapuheenjohtaja Heikki Toivio.

Myös poikien myöhäisemmällä nukkumaanmenolla verrattuna tyttöihin voi olla osuutensa asiaan.

– Pelit ja netissä surffailu vie illalla erityisesti poikien aikaa. Näin se hampaiden harjaaminen sitten helposti unohtuu, Keskinen pohtii.

Nuorten terveys vaarassa

Kyselyn mukaan nuoret kiinnittävät enemmän huomiota hengityksen raikkauteen ja hymyyn kuin hampaiden puhtauteen. Nuoret tuntuvatkin usein unohtavan, että hampaiden huono kunto vaikuttaa suoraan paitsi hengityksen raikkauteen myös koko yleisterveyteen.

– Suun bakteerit voivat siirtyä verenkierron kautta koko elimistöön. Ientulehdus kasvattaa esimerkiksi sydäninfarktin riskiä. Hampaiden hoitamattomuudella voi olla siis kauaskantoiset seuraukset, Keskinen muistuttaa.

Opetussuunnitelmasta uupuu suun terveyden opetus

Suomalaisten nuorten heikosta harjaamisinnosta syytetään usein vanhempia, mutta myös koulujen vastuuta penätään. Tällä hetkellä on melko sattumanvaraista, mitä yläkoulussa suun terveydestä opetetaan. Toivion mukaan toisissa terveystiedon kirjoissa käsitellään hampaiden hoitoa paljonkin, mutta joissain aihe sivuutetaan lähes kokonaan.

– Opetussuunnitelmassa, jossa määritetään, mitä terveystiedon tunnilla pitää opettaa, ei mainita suun terveydestä tällä hetkellä mitään, Toivio ihmettelee.

Lue myös:

Lue myös: 25-vuotias joi hurjat määrät limsaa – hampaat mätänivät suuhun!

Lähde: Deski

(MTV3)

Tuoreimmat aiheesta

Lifestyle