Keskeisin syy on fyysisten vaatimusten väheneminen lasten ja nuorten elämässä.
Tänä syksynä 5.- ja 8.-luokkalaisille toteutettu Move!-tutkimus osoitti, että lasten ja nuorten kestävyyskunto on heikentynyt. Sama trendi on jatkunut jo viisi vuotta. Muilla fyysisen toimintakyvyn osa-alueilla, liikkuvuudessa, lihaskunnossa ja motorisissa taidoissa, ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia.
Kehittämispäällikkö Mikko Huhtiniemi Jyväskylän yliopistosta kertoo, että yksi selittävä syy heikkenevään kestävyyskuntoon on fyysisten vaatimusten väheneminen lasten ja nuorten elämässä. Hyvä esimerkki on se, ettei enää kuljeta kouluun pitkiä matkoja kävellen tai pyörällä. Aiemmin myös arki oli fyysisesti vaativampaa.
– Silloin oli enemmän elementtejä, jotka rakensivat fyysistä kuntoa ja kestävyyttä. Sellaiset arjen elementit ovat vähentyneet, Huhtiniemi sanoo.
Samoilla linjoilla on UKK-instituutin johtaja, lääketieteen tohtori Tommi Vasankari.
– Heikkoa kestävyyskuntoa selittää länsimainen hyvinvointi, eli keskimäärin pääsemme arjessa pikkuhiljaa löysemmällä. Länsimaisen elämän helpottumisen trendi on se, jota vastaan tässä taistellaan, Vasankari sanoo.
Vaikeuksia arjesta selviytymisessä
Viidesluokkalaisia lapsia on Suomessa noin 50 000. Tutkimuksesta paljastui, että 41 prosenttia viidennellä luokalla olevista tytöistä ja noin 45 prosenttia samanikäisistä pojista on kestävyyskunnon osalta alimmalla tasolla. Huhtiniemi sanoo suoraan, että se tarkoittaa, että nämä lapset ovat terveyttä kuluttavalla ja alentavalla tasolla.
– Näillä lapsilla voi olla vaikeuksia selviytyä arkipäivän haasteista väsymättä. Se käytännössä tarkoittaa, että heidän yleiskestävyyskuntonsa on niin heikko, ettei energia riitä vapaa-ajalle pelailuun ja leikkeihin. Se taas luo oravanpyörän, jolloin on helpompi jäädä kotiin sohvalle, Huhtiniemi sanoo.
Mitä heikolle kestävyyskunnolle on tehtävissä ja onko nopeita toimenpiteitä? Huhtiniemi nostaa esiin Move!-tutkimuksen ytimen.
– Tutkimuksen tarkoitus ei ole vain mittaus, vaan olla kokonaisvaltainen pedagoginen työkalu, Huhtiniemi sanoo.
Hän muistuttaa erityisesti koululiikunnan merkityksestä.
– Se on tärkeää, koska se tavoittaa koko ikäluokan riippumatta sosioekonomisesta asemasta tai liikuntaharrastuksesta.
Yleisesti on puhuttu, että lapset ja nuoret pelaavat paljon pelikonsoleilla ja tietokoneella, jolloin normaali liikkuminen jää vähiin tai olemattomaksi.
– Passiivinen ja istuva elämäntapa on merkittävä haaste, Huhtiniemi sanoo.
Kyläkoulujen lopettamisella ikäviä seurauksia
Myös Vasankari tunnistaa ongelman, mutta vie asiaa seuraavalle tasolle. Hän pohtii kyläkoulujen lakkauttamisten välittömiä seurauksia, kun koulumatkat ja istuminen kasvavat.
– Koulun sijainnilla suhteessa kotiin on merkittävä tekijä fyysisessä aktiivisuudessa. Jos koulu on kävelymatkan päässä, se tuottaa aika paljon askeleita viikoittain kouluvuoden aikana, Vasankari sanoo.
5.-luokkalaisista Pirkanmaan, Keski-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan tulokset olivat pääosin mediaanituloksia parempia. Vastaavasti Pohjois-Karjalan, Satakunnan, Kanta-Hämeen ja Lapin tulokset olivat pääosin keskiarvoja heikompia. Voi pohtia, minkä verran näillä alueilla on kasvu- tai maakuntakeskuksia ja onko niiltä lopetettu paljon kyläkouluja.