Järvenpääläinen Arife Heino oli matkalla töihin lumipyryisenä keskiviikkoaamuna, kun hänen autonsa suistui ojaan Lahdenväylällä. Useat autot ajoivat aamuliikenteessä onnettomuuspaikan ohi, ennen kuin ensimmäinen ihminen pysähtyi auttamaan häntä.
Heino oli sinä aamuna varannut huonon sään takia tavallista enemmän aikaa työmatkalleen Järvenpäästä Helsinkiin.
– Tiesin, että minulla ei ole mikään kiire, vaikka menisin viittäkymmentä koko matkan, Heino kertoo MTV Uutisten haastattelussa muutama päivä onnettomuuden jälkeen.
Keravan kohdalla Heino kuitenkin menetti liukkaalla tiellä autonsa hallinnan.
– Renkaat osuivat sellaiseen jääkohtaan, etten pystynyt enää hallitsemaan autoa.
Vauhtia oli hänen mukaansa 80 kilometriä tunnissa satasen rajoitusalueella.
– Nyt tajuan, että se olikin liikaa.
Heino kertoo yrittäneensä saada vielä auton hallintaan.
– Menin sellaista siksakkia. Sitten se oli vaan kohti ojaa.
Heino ei ole enää varma, pyörähtikö auto kerran ympäri vai kääntyikö se vain katolleen. Hän oli ajautunut ojaan, ja auto oli ylösalaisin.
Yritti kiinnittää autoilijoiden huomion
Matkustajan puolisen oven ikkuna oli mennyt rikki, ja Heino onnistui ryömimään sitä kautta ulos. Hän kertoo olleensa niin shokissa, etteivät hänen jalkansa meinanneet ensin kantaa.
Heinon puhelin oli onnettomuudessa tippunut auton jalkatilaan ja kastunut siellä olevasta lumesta. Hän meni tien reunaan ja yritti kiinnittää ohi ajavien autojen huomion saadakseen apua.
– Minulla roikkuu takin taskussa heijastimia. Irrotin ne ja aloin niillä heiluttaa, että autot näkevät minut paremmin.
Yksikään auto ei kuitenkaan näyttänyt pysähtyvän.
– Aloin laskea autoja ja mietin, miksi kaikki menevät ohi, Heino sanoo.
– Mietin hetken aikaa, olenko kuollut, kun muut eivät näe minua. Siinä vaiheessa käännyin katsomaan, onko autossa ruumista.
Sitten Heino näki oikealla auton, joka oli pysähtynyt kauas onnettomuuspaikasta. Sieltä juoksi mies, joka tuli hänen luokseen.
– Aloin itkeä, että minä olen elossa, Heino kertoo.
Mies kysyi, oliko Heino kunnossa, ja soitti hätäkeskukseen.
Heino vietiin onnettomuuspaikalta lääkäriin tarkistettavaksi, mutta hän näyttää selvinneen onnettomuudesta mustelmilla. Auto meni onnettomuudessa sen sijaan lunastuskuntoon.
Useat autot ajoivat ohi
Jälkikäteen Heino on ollut hämmentynyt siitä, että vain yksi ohi ajaneista autoista pysähtyi auttamaan häntä.
– Muutama oli jo mennyt ohi, kun aloin laskea autoja. Sen jälkeen ohi meni kuusi. Minua auttamaan tullut mies kertoi, että hän oli ollut pari autoa takanani ja nähnyt, kun menin ojaan. Hän oli pysähtynyt, kun muut eivät olleet pysähtyneet, Heino kertoo.
– Minulle se oli kovin pala, koska olen itse sellainen, että sekä pyydän että tarjoan apua.
Heino jakoi kokemuksensa onnettomuuden jälkeen Facebookissa. Hän kertoo saaneensa sitä kautta paljon tukea, ja monet ihmiset ovat jakaneet samanlaisia kokemuksia.
Heino korostaa, ettei hän halua syyllistää ketään. Hän kertoo ymmärtävänsä, että joku ehkä pelkää pysähtymistä tai ei osaa toimia riittävän nopeasti.
– Olen surullinen, sillä eihän kukaan voi tietää, onko minulla koira tai lapset kyydissä.
Heino pohtii, oliko yksi syy ihmisten reagoimattomuuteen se, että Lahdentiellä on paljon liikennettä ja tiellä sattuu ja tapahtuu lähes päivittäin.
– Toivon, ettei kukaan ajaisi ohi sillä perusteella, että joku muu hoitaa. On maailman yksinäisin tunne olla siinä tien laidassa, kun et tiedä, minne mennä, puhelin ei toimi, on märät vaatteet ja kukaan ei vain näe sinua.
Loukkaantuneita autettava
Pysähtymistä onnettomuuspaikalle pidetään kansalaisvelvollisuutena. Tiellä liikkujien velvollisuudesta pysähtyä onnettomuuspaikalle on pykäliä sekä pelastuslaissa että tieliikennelaissa.
Pelastuslaissa säädetään yleisestä toimintavelvollisuudesta, jonka mukaan vaarasta on ilmoitettava vaarassa oleville henkilöille sekä hätäkeskukseen. Jos paikalla on loukkaantuneita, tulee aloittaa tarvittavat pelastustoimet.
Tieliikennelaissa on taas määritelty, että jokaisen ajoneuvon kuljettajan on annettava oma ajoneuvo käyttöön ja kuljetettava välitöntä hoitoa vaativa potilas sairaalaan saamaan hoitoa.
Jos on itse osallistunut liikenneonnettomuuteen, syyllisenä tai syyttömänä, on pysähdyttävä onnettomuuspaikalle ja kykynsä mukaan avustettava loukkaantuneita ja osallistuttava niihin toimenpiteisiin onnettomuuspaikalla, jotka ovat välttämättömiä. Myös muita tiellä liikkujia on varoitettava esimerkiksi varoituskolmiolla.