Näyttelijä Jasper Pääkkönen tunnetaan myös uhanalaisten jalokalakantojen puolestapuhujana. Hän on juuri aloittanut amerikkalaisen tuotantoyhtiön kanssa Suomen lohijokien historiaa ja lohensuojelua käsittelevän suurdokumentin kuvaukset Suomessa.
Vihdissä kunnostetaan parhaillaan aikoinaan tukinuittoa varten perattua Vihdinjoen Levoinkoskea taimenen palauttamiseksi jokeen.
Pääkkönen vieraili taannoin suositussa Salatut elämät tv-sarjassa sarjan 20-vuotisjuhlien kunniaksi. Hän lahjoitti paluusta saamansa palkkion Levoinkosken entisöintiin.
Nyt jokea entistetään yhdessä Virtavesien hoitoyhdistyksen Virhon kanssa. Dokumentin kuvaukset alkoivat Vihdissä eilen.
– Meillä on Suomi näkökulmana, mutta kuitenkin hyvin kansainvälisellä mittakaavalla sitä tehden. Pyrimme tekemään mahdollisimman ison, mahdollisimman hienon ja mahdollisimman suuren yleisön tavoittavan dokumentin isolla budjetilla, Pääkkönen kertoo.
Vain kaksi Itämereen laskevaa lohijokea virtaa vapaasti
Sähköntuotannon, metsäteollisuuden tai maatalouden tarpeita varten tuhottiin aikoinaan suuri määrä luonnontilaisia jokia. Tämä on johtanut siihen, että maamme vaelluskalakannat ovat uhanalaisia.
– Silloin, kun joki padotaan, niin vaelluskalakannat eivät pääse lisääntymään. Tästä hyvänä esimerkkinä voisi mainita esimerkiksi sen, että Itämereen laskevista lohijoista, joita meillä aikanaan oli 35, on nykyään jäljellä kaksi, jotka ovat vapaasti virtaavia. Käytännössä kaksi alkuperäistä lohikantaa on jäljellä. Ne ovat Tornionjoki ja Simojoki.
Ankerias on uhanalaisempi kuin Saimaannorppa
Pääkkönen ei ole huolissaan ainoastaan lohen tulevaisuudesta. Esimerkiksi Vantaanjoen Vanhanakaupunginkosken pato Helsingissä on kuolemanansa ankeriaalle.
– Se pato ja sen turbiinit silppuavat äärimmäisen uhanalaiseksi luokiteltuja ankeriaita. Niitä löytyy niitä palasia siitä padon alta. Ankerias on uhanalaisempi eläin kuin saimaannorppa. Olen joskus miettinyt, että jos Saimaan alueella olisi vesivoimalaitos, joka pätkisi säännöllisin väliajoin saimaannorppia, sieltä voimalaitoksen alapuolelta löytyisi saimaannorppia sellaisissa pötköissä, niin aika iso mekkala siitä nousisi. Jostain syystä kalat ovat vielä kuitenkin luonnonsuojelun väliinputoaja.
"Hallitusohjelma on historiallisen hyvä vaelluskalojen kannalta"
Pääkkösen mielestä vaelluskaloilla on kuitenkin vielä toivoa. Hän kehuu vuolaasti uutta hallitusohjelmaa.
– Se on historiallisen hyvä vaelluskalojen kannalta. Nyt näyttää siltä, että patoja aletaan purkamaan ja hallitukselta löytyy jopa allokoitua rahaa siihen että tämmöisiä pieniä ja turhia ja kannattamattomia vesivoimalaitoksia ja patoja, jotka eivät tuota lainkaan sähköä aletaan Suomen valtion rahalla pikku hiljaa purkamaan ja jokia ennallistamaan.