Hallitus on tehnyt periaatepäätöksen siitä, millaisia vanhoja metsiä valtio suojelee alueillaan. Arvostelusta huolimatta kriteerit ovat käytännössä samanlaiset kuin ne, jotka hallitus esitteli jo viime kesänä.
Esimerkiksi Etelä- ja Keski-Suomessa suojeltavan lehtimetsän täytyy olla vähintään 100-vuotiasta ja havumetsän 140-vuotiasta.
Metsän pitää myös sisältää runsaasti kuollutta puuta, vähintään 30–50 kuutiota hehtaarilla.
Asiantuntijat ja luonnonsuojelujärjestöt ovat arvostelleet kriteereitä liian tiukoiksi. Niiden perusteella Etelä-Suomesta ei ole juuri löytymässä suojeltavia metsiä.
Valitut kriteerit ovat maa- ja metsätalousministeriön ehdotuksen mukaisia, vaikka myös ympäristöministeriö osallistui valmisteluun ja teki omat ehdotuksensa.
Vanhojen metsien suojelemisesta tehtiin päätös, sillä siitä on linjattu hallitusohjelmassa.
Myös EU velvoittaa, että jäsenmaiden jäljellä olevat vanhat ja luonnontilaiset metsät pitää etsiä ja siirtää suojeluun. Maiden on täytynyt laatia omat, tieteeseen perustuvat kansalliset kriteerit vanhoille metsille.
Hallitus sivuutti täysin laajan kritiikin
Asiantuntijat ja luonnonsuojelujärjestöt arvostelevat kriteereitä aivan liian tiukoiksi ja hallituksen toimintaa omavaltaiseksi.
Esimerkiksi vasemmistoliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Minja Koskelan mukaan kriteerien tieteenvastaisuus on ”farssi, jossa voitot menevät luonnon edelle”.
Samaa mieltä on Suomen luonnonsuojeluliitto.
– Suomi sitoutui suojelemaan jäljellä olevat vanhat ja luonnontilaiset metsät jo kesällä 2020. Viiden vuoden valmistelun jälkeen tänään annetut suojelukriteerit ovat valitettavasti iso riman alitus, liiton tiedotteessa todetaan.
– Sadat tutkijat, tiedepaneelit ja lukuisat suomalaiset asiantuntijat ovat osoittaneet, että suojelun kriteerit eivät ole tiedepohjaiset, vaan ne jättävät ison osan suojelemattomista arvometsistä hakkuiden armoille hallituksen päätöksellä.
Liiton mukaan valtaosa valtion maiden vanhoista suojelemattomista metsistä jää nyt vaille suojaa varsinkin eteläisessä Suomessa.
– Hallituksen puheet vanhojen metsien suojelusta ovat niin suuressa ristiriidassa tänään hyväksyttyjen kriteerien kanssa, että kansalaiset voivat oikeutetusti kokea tulleensa huijatuiksi.
WWF:n pääsihteeri Jari Luukkosen ja johtava metsäasiantuntija Mai Suominen sanovat tiedotteessaan, että valtioneuvoston päättämät vanhojen metsien suojelukriteerit eivät perustu tieteellisiin faktoihin vanhojen metsien piirteistä.
– Olemme tyrmistyneitä, että hallitus sivuutti täysin lausuntokierroksella nousseen laajan kritiikin, erityisesti tutkijayhteisön kriittisen näkemyksen, Luukkonen sanoo.
– Tällä kriteeripäätöksellä hallitus sysää vastuun metsäteollisuudelle eli puun ostajille. Heidän tehtäväkseen jää varmistaa, että ostettu puu täyttää vaatimukset vastuullisuudesta, eli että puu ei ole peräisin vanhoista metsistä, Mai Suominen sanoo.
Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta (vihr.) viittasi pääministeri Petteri Orpon (kok.) vaalilupaukseen, jonka mukaan valtion vanhat metsät suojellaan.
– Petteri Orpo on tällä päätöksellä osoittanut pettäneensä tärkeimmän luontolupauksensa, jonka hän antoi ennen eduskuntavaaleja ja joka on myös kirjattu hallitusohjelmaan, Virta sanoi tiedotteessa.
Ministeri Multala vastaa kritiikkiin
Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (kok.) vastasi arvosteluun, kun hän kommentoi asiaa toimittajille torstaina eduskunnassa.
– Tässä lisäsuojelua tulee kymmeniä tuhansia hehtaareja. Se on tärkein asia. Eli me suojelemme lisää suomalaista luontoa, Multala sanoi.
Hallitus esitti jo viime kesäkuussa valtion maiden suojelemista 31 000 hehtaarin alueella.
Ministeriöiden tiedotteen mukaan suojeltu pinta-ala voi vanhojen metsien inventointien jälkeen nousta yhteensä arviolta jopa 90 000 hehtaariin.
– Sen lisäksi meille on tärkeää aina ollut se, että yksityisillä mailla suojelupäätökset ovat maanomistajien tekemiä, ja sen vuoksi meille tärkeää on ollut se, että rahoitusta löytyy siihen esimerkiksi Metso-rahoituksen puitteissa, Multala sanoi.
Multala korosti yksityisten maiden luonnonsuojelua Metso-rahoituksen turvin esimerkiksi juuri Etelä-Suomessa.
Periaatepäätös koskee nimenomaan valtion metsiä, ei yksityisiä maita. Jo aiemmin hallituksesta on kuitenkin todettu, että päätöksessä on huomioitu myös yksityisten metsänomistajien näkökulma.