Jenkkianimaattori Phil Mendez sai potkut Disneyltä Mikki Hiiren vuoksi ja päätyi Helsinkiin – on "henkensä velkaa" Suomelle

Phil Mendez alkoi piirtää kuvia Mikki Hiirestä 5-vuotiaana. Hahmo oli tehnyt vaikutuksen pieneen poikaan, joka pääsi katsomaan piirrettyjä naapurin tädin luokse, kun kotona ei ollut televisiota.

Siitä asti Philin mielessä eli haave: vielä jonain päivänä hän tulisi itsekin piirtämään satumaisia hahmoja Disneyn riveissä.

Lue myös: Suomalainen Harriet rakastui jenkkikuvittajaan, mutta kadotti hänet 30 vuodeksi: "Kädet täristen laitoin viestiä"

– Tein koko elämäni töitä haaveeni eteen, vaikka koulussa opettajani jaksoivat usein sanoa, ettei minusta tulisi mitään ja olisin epäonnistuja. Muistan erityisesti erään opettajattaren lukiosta, joka jaksoi aina painaa minua alas.

Haave tuli kuitenkin askeleen lähemmäksi, kun Phil palkattiin ison mainostoimiston taiteelliseksi johtajaksi hänen ollessa vain 17-vuotias.

Phil oli juuri valmistunut lukiosta ja lähdössä pois opinahjostaan, kun rehtori käski hänet huoneeseensa vastaanottamaan puhelua.

Philin piirtämä sarjakuva oli kiinnittänyt newyorkilaisen mainostoimiston johtajan huomion ja tämä pyysi Philiä saapumaan työhaastatteluun.

– Työskentelin siihen aikaan pizzeriassa ja paikan johtaja halusi tehdä minulle portfolion tärkeää tapaamista varten. Käytännössä se tarkoitti tyhjää pizzalaatikkoa, jonka sisään hän laittoi pinkan piirroksiani, Phil nauraa.

Seuraavana aamuna afropäinen, farkkuihin ja t-paitaan sonnustautunut nuori mies hyppäsi New Yorkiin junaan ja saapui Grand Central Terminal -rautatieaseman vieressä sijaitsevalle toimistolle pizzalaatikko kainalossaan.

– Odotusaula oli täynnä siisteihin pukuihin sonnustautuneita miehiä salkkuineen. Istuin yhden viereen ja hän kysyi, olinko tekemässä jonkinlaista pizzamainoskampanjaa parhaillaan. Kerroin laatikon olevan portfolioni ja hän lausui naurahtaen lykkyä tykö.

Lue myös: Disney 100 vuotta – muistatko tämän syväjäädytysteorian perustaja-Waltista?

Maagiset viisi minuuttia

Kun mainostoimiston taiteellinen johtaja astui ulos huoneestaan, hän pyysi Philin ensimmäisenä huoneeseensa ja käski tätä piirtämään paperille erilaisia hahmoja seuraavan 5–10 minuutin aikana.

– Piirsin paperin täyteen, nostin katseeni ja minulla oli vielä reilusti aikaa jäljellä. Kuin aika olisi pysähtynyt ja hahmot vain ilmestyneet maagisesti paperille.

Philille tuli tylsää ja hän haki johtajan takaisin huoneeseen.

Johtaja ei millään meinannut uskoa, että Phil oli saanut useita kymmeniä hahmoja paperille aikaan niin lyhyessä ajassa. 

– Otit tämän portfoliostasi, eikö, hän tivasi Phililtä.

Phil kertoi kuitenkin piirtäneensä hahmot juuri äsken mainostoimiston antamalle paperille.

– Lopulta johtaja kuitenkin poistui huoneesta ja kuulin hänen sanovan muille työnhakijoille: hyvät herrat, voitte poistua, olemme löytäneet etsimämme.

Lue myös: Omistatko itse? Näitä VHS-kasetteja yritetään myydä eBayssa törkyhintaan

Sanaharkka Mikki Hiirestä johti potkuihin

Phil aloitti merkittävän mainostoimiston taiteellisena johtajana vain 17-vuotiaana ja piirsi muun muassa hahmoja Coco Puffs - ja Lucky Charms -murojen pakkauksiin ja mainoksiin. 

Sitten hänen vastaansa tuli ylittämätön tilaisuus. Hän tapasi Ken Walkerin, joka kertoi tuntevansa yhden Disneyn yhdeksästä vanhasta miehestä (Disney's Nine Old Men) eli yhden tunnetuista yhtiön pääanimaattoreista. 

– Ken lähetti portfolioni Ward Kimballille ja noin viikkoa myöhemmin minut kutsuttiin Disneylle.

Phil valittiin Milt Kahlin, niin ikään yhden Disneyn yhdeksän vanhan miehen, assistentiksi.

– He työstivät parhaillaan Robin Hood -animaatioelokuvaa ja minun oli tarkoitus oppia Miltiltä, kuinka Disneyä tehdään.

Työ Disneyllä ei kuitenkaan ollut satumaista.

– Kävelin päivittäin töihin lähes 20 kilometrin matkan edes takaisin ja minulle maksettiin työstäni vain 125 dollaria viikossa, mikä oli merkittävä pudotus mainostoimiston palkkaani.

Yhtiötä vaivasivat ristiriidat ja ongelmat. Niinpä Phil päätti lopettaa uransa unelmien työpaikassa lyhyeen.

Phil meni ilmoittamaan esihenkilölleen ottavansa loparit.

– Kukaan ei jätä Disney-studioita. Me levitimme punaisen maton eteesi, pomo vastasi.

– Ja sen punaisen maton päässä on kallion kieleke, Phil vastasi.

Esihenkilö ei kuitenkaan antanut periksi.

– Phil, käsitätkö, että olet jättämässä yhden animaation mahtavimmista mekoista?

Phil nosti paitaansa ja vastasi, että sen hän ainakin tietää, että ennen kuin tuli Disneylle, oli hänen kylkiluittensa päällä lihaa.

Seuraavaksi esihenkilö kommentoi Philille, ettei Disneylle ollut juuri koskaan aiemmin palkattu mustia työntekijöitä.

– Sanoin, no enpä tiedä siitä, sillä hienoin musta hahmo, joka teillä on tässä talossa, on Mikki Hiiri, Phil nauraa.

Esihenkilö katsoi Philiä tyrmistyneenä ja alkoi huutaa, ettei Mikki ole musta. Phil vastasi, kyllä on ja niin ovat muuten Minni ja Hessu Hopokin.

Siihen hetkeen päättyi Philin ura Disneyllä, sillä esihenkilö ilmoitti Philin saavan potkut.

Phil kertoo, että koko keskustelussa oli lopulta kyse väärinymmärryksestä ja neljä vuotta myöhemmin hän sai entiseltä esihenkilöltään loistavat suositukset taiteilijuudestaan tulevia työpaikkoja varten.

– Kun mainitsin Mikin olevan musta, viittasin ajatukseeni siitä, että hiiren tyyli perustui entisaikojen mustiin minstrel-esiintyjiin, joilla oli tapana värjätä kasvonsa valkoisiksi esityksiä varten.

– Mikin valkoiset kasvot ja hanskat muistuttivat minua näistä taitavista esiintyjistä, jotka eivät voineet paljastaa kasvojaan yleisölle siihen aikaan.

Lue myös: Mikki Hiiren tekijänoikeudet raukesivat

Onnellinen onnettomuus

Phil kertoo, että kokemus Disneyllä oli lopulta onnellinen onnettomuus.

– Kollegani ensimmäisessä työpaikassani varoittivat minua, ettei kannattaisi jättää työtä taiteellisena johtajana assistentin paikasta Disneyllä, mutta se oli asia, joka minun oli koettava.

– Disney oli fantasia, jota elin päässäni, joka osoittautui lopulta onnelliseksi onnettomuudeksi. En saavuttanut mitään, mutta opin paljon. Minun piti tulla lyödyksi, jotta näin, mitä todellisuus on.

Disneyn animaatiostudion jälkeen Phil teki vuosia töitä suunnitellen hahmoja ja sekä esityksiä huvipuistoihin muun muassa Disney Worldiin ja Six Flags Monster Mansioniin.

Lopulta hän perusti oman yrityksen ja loi useita lasten ja aikuisten rakastamia satu- ja piirroshahmoja.

Yksi hahmoista oli karhu nimeltä Kissyfur, joka sai inspiraationsa Philin pojasta.

– Häneltä puuttui hampaita, eikä hän saanut lausuttua nimeään oikein. Joten, kun hän yritti esitellä itsensä Christophertiriksi, hän sanoi Kissyfur.

Karhu päätyi huippusuosittuun lasten kirjaan ja siitä se bongattiin tv-yhtiö NBC:lle omaksi animaatiosarjakseen. NBC:llä oli aiemmin saanut yhtä paljon jakoja vain Muppetit. Kissyfurista tosiaan innostuttiin siellä.

Lopulta Phil teki NBC:llä yhtä aikaa Kissyfuria ja kahta muuta animaatiota: Foofuria ja Deck the Halls with Wallwalkeria.

Lisäksi Phil työsti kirjaa nimeltään Black Snowman (Musta Lumiukko).

Kuten Kissyfur-teos, myös Mustan Lumiukon tarina hurmasi suuren yleisön ja se palkittiin Martin Luther King Living the Dream -palkinnolla.

– Tässä kohtaa ympyrä sulkeutui, sanoo Phil viekas ilme kasvoillaan.

– Palkintojuhlaan oli kutsuttu opettajiani lukiosta ja tämä opettajatar, joka oli koko lukion ajan sanonut minua epäonnistujaksi, piti tilaisuudessa puheen, jossa ylisti, kuinka aina tiesi, että minusta tulisi vielä jotain, Phil nauraa.

Lue myös: Oletko jo kuullut? Villi faniteoria yhdistää Pienen merenneidon ja Peter Panin

Rakkauden ja hengen velkaa Suomelle

Phil on menestynyt taiteilijana läpi elämänsä, mutta kertoo, ettei ole koskaan piirtänyt tienatakseen rahaa.

– Ajattelen, että minulle on annettu lahja, jota voin toteuttaa käsilläni ja paras kiitos siitä on, jos saan lapset ja aikuiset nauramaan.

Nyt hän tekee työtään Helsingissä muun muassa suomalaisille yrityksille ja omaksi ilokseen ikuistaen vastaantulijoita paikallisissa kahviloissa.

Rakkaus toi Philin Suomeen kymmenen vuotta sitten. Lue Philin ja Harriet-vaimon satumainen rakkaustarina tästä.

Harriet-vaimo ei ole kuitenkaan ainoa asia, josta Phil kertoo olevansa kiitoksen velkaa Suomelle.

Noin vuosi sen jälkeen, kun Phil oli muuttanut Suomeen, hän heräsi yhtenä aamuna, eikä nähnyt mitään. 

Harriet vei miehensä Meilahden sairaalaan, jossa tällä todettiin kallonsisäinen fistula, joka olisi voinut aiheuttaa vakavia vammoja.

Kirurgi Matti Seppälä tiimeineen leikkasi Philin ja hän säästyi isolta aivoverenvuodolta. 

– Olin käynyt Yhdysvalloissa tutkimuksissa outojen päänsärkyjen vuoksi. 15 minuutin tutkimuksen jälkeen sen kerrottiin olevan korvakipua ja lyötiin 4 000 dollarin lasku käteen.

– Olen henkeni velkaa suomalaiselle terveydenhuollolle. Jos olisin saanut aivoinfarktin synnyinmaassani, en todennäköisesti oli enää elossa. 

Phil kehuu, että kahden viikon sairaalajakson aikana hänestä pidettiin todella hyvää huolta.

– Hoitaja istui vierelläni ensimmäiset yöt. Ja meinasin kyllä saada toisen kohtauksen, kun näin laskun tästä kaikesta: 347 euroa! Kukaan Yhdysvalloissa ei usko, kun kerron tapahtuneesta siellä, Phil nauraa kiitollisena.

Phil kokee, että taiteensa kautta hänellä on mahdollisuus antaa jotain takaisin uudelle kotimaalleen Suomelle. 

Siihen on tarjoutunut mahdollisuus, kun suomalainen perheyritys Robert's Coffee alkoi käyttämään Philin piirrostöitä erilaisiin tarkoituksiin.

– Suomalaiset terveydenhuollon ammattilaiset antoivat minulle takaisin mahdollisuuden käyttää luovaa ajatteluani ja käsiäni ilmaistakseni itseäni taiteen tavoin.

– Ja Henrica Paulig taas antoi taiteelleni mahdollisuuden päästä ilahduttamaan suomalaisia yrityksensä kautta. Mielestäni tämä kaikki osoittaa, kuinka anteliaita ihmisiä suomalaiset ovat, riippumatta siitä, millä he tienaavat elantonsa, Phil hymyilee.

Lue myös: Suomalainen Aura sai jokaisen Disney-fanin unelmaduunin – tätä hän ei kuitenkaan saa työstään suoraan sanoa

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!