Ne, jotka ovat sen kokeneet, tietävät. Kun Tori Amos istuu Bösendorfer-flyygelinsä taakse, tapahtuu jotain maagista.
Alkuviikosta loppuunmyyty Finlandia-talo todisti amerikkalaislaulajan taikaa kahtena iltana.
Virtuoosimainen laulaja ja pianisti on kerännyt yli 20-vuotisella urallaan intohimoisen fanikunnan: Helsingissäkin osa yleisöstä oli seurannut häntä Tanskasta ja Espanjasta, josta kesäkiertue käynnistyi.
Vuorovaikutus yleisön kanssa on Amosille, 51, taiteellinen elinehto.
– En osaa kuvitella elämää ilman live-esiintymisiä. Se tunne on vain vahvistunut vuosien aikana, Amos kertoo.
Amosin levyjä on myyty yli 12 miljoonaa kappaletta. Lauluissaan hän käsittelee ankaran henkilökohtaisia asioita, kuten nuorena kokemaansa raiskausta ja keskenmenoja ennen Tash-tyttärensä syntymää.
– Laulujen tekeminen ei ole sulokasta, se voi olla julmaa puuhaa, veristäkin. Siksi monet lauluntekijät tuhoavat avioliittonsa ja perheensä.
Amos vertaa itseään krokotiileihin, joiden sisuksista on löydetty mitä kummallisimpia esineitä.
– Mieheni Markin kanssa sovimme jo kauan aikaa sitten, ettei muiden tarvitse käydä kaikkia asioita läpi kanssani. Kerään asioita: kuin krokotiili varastoin niitä itseeni, kunnes otan itselleni omaa tilaa ja päästän ne esiin.
Ei toivo tyttärestään muusikkoa
Amos istui pianon ääreen ensi kertaa kaksivuotiaana. Viisivuotiaana hän aloitti klassisen pianonsoiton opiskelun arvostetussa Peabody-instituutissa ja keikkaili 13-vuotiaana jo Washingtonin musiikkibaareissa.
Uusimmalle levylleen Amos levytti dueton 14-vuotiaan tyttärensä Tashin kanssa. Hän ei silti toivo, että tytär seuraisi hänen jalanjäljissään.
– Voi luoja, ei, pelkään sitä! Musiikkibisnes on kyltymätöntä: se kalvaa ihmisen luita ja ytimiä.
Amos sanoo, että nykyään musiikin tekemistä sanelevat samat lainalaisuudet kuin muotibisneksessä, missä tyylit vaihtuvat koko ajan.
– Jos bisnes päättäisi, me tyhjentäisimme vaatekaappimme vähän väliä, jotta voisimme taas ostaa sinne uutta. Vanhetessa alkaa tajuta, että jos nykyään pystyy selviämään musiikkibisneksessä yli kymmenenkin vuotta, voi pitää itseään hyvin onnekkaana.