Vuoristo-Karabahin tuoreimmassa kriisissä on kuollut jo ainakin 95 ihmistä. Alueella on käyty viikonlopusta lähtien raskaita taisteluja.
Azerbaidzhanin ympäröimän armenialaisalueen viranomaiset ovat kertoneet ainakin 84 taistelijan saaneen surmansa yhteenotoissa. Siviilejä on kuollut ainakin 11, heistä yhdeksän Azerbaidzhanin alueella.
Armenian puolustusministeriö sanoi maanantai-iltana, että Azerbaidzhanin joukot olivat tehneet laajan hyökkäyksen. Azerbaidzhanin presidentti Ilham Alijev määräsi maanantaina osittaisen liikekannallepanon.
Azerbaidzhan ei ole toistaiseksi kertonut sotilaiden kuolemista. Armenialaisalueen separatistit ovat kuitenkin julkaisseet kuvamateriaalia, jonka kerrottiin esittävän tuhottuja Azerbaidzhanin ajoneuvoja ja kuolleita sotilaita.
Osapuolet syyttävät toisiaan
Azerbaidzhan ja Armenia ovat kamppailleet Etelä-Kaukasiassa Vuoristo-Karabahista jo kauan. Neuvostojohtaja Josif Stalin liitti alueen aikanaan Azerbaidzhaniin, jonka sisällä Vuoristo-Karabah oli autonominen alue.
Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen alue jäi Azerbaidzhanille, mutta Armenia hyökkäsi 1990-luvun alussa Vuoristo-Karabahiin ja otti sen itselleen. Tuolloin konfliktissa kuoli ainakin 30 000 ihmistä. Alue julistautui sodan jälkeen itsenäiseksi, mutta sitä ei ole tunnustanut yksikään toinen maa.
Osapuolet syyttävät konfliktin kiihtymisestä toisiaan.
YK:n turvallisuusneuvosto on kokoontumassa tänään hätäkokoukseen alueen tilanteen vuoksi. Kokous pidetään suljetuin ovin.
Taistelujen kiihtymisessä on aineksia laajempaan kriisiin. Turkki tukee muslimienemmistöistä Azerbaidzhania, Venäjä taas on myötäillyt enemmän kristityn Armenian näkökantoja.