Putin kutsui Armenian ja Azerbaidzhanin ulkoministerit rauhanneuvotteluihin Moskovaan

– Venäjän presidentti pyytää keskeytystä kiistellyn Vuoristo-Karabahin alueen taisteluihin humanitaarisista syistä, jotta vainajia ja vankeja voidaan vaihtaa, Kremlin tiedotteessa kerrotaan.

Putin kävi torstaina puhelinkeskusteluja molempien maiden johtajien kanssa, Kreml myös kertoo.

Venäjän julkisuuteen antamien tietojen pohjalta ei toistaiseksi ole selvää, ovatko Armenian ja Azerbaidzhanin ulkoministerit hyväksyneet Putinin kutsun. Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrovin olisi määrä toimia neuvottelujen välittäjänä.

Lue myös: Vuoristo-Karabahin taisteluihin yritetään hieroa tänään rauhaa, yhteenotot jatkuvat – Armenia syytää Azerbaidzhanin pommittaneen historiallisesti tärkeää kirkkoa

Kymmeniätuhansia paennut kodeistaan

Maat ovat taistelleet Vuoristo-Karabahin alueesta lähes kahden viikon ajan. Armenian johto on aiemmin kieltäytynyt osallistumasta neuvotteluihin niin kauan, kun taistelut ovat käynnissä. Armenian edustajan oli määrä tavata Venäjän edustaja Moskovassa vasta maanantaina.

Alueella käydyissä taisteluissa on kuollut lukuisia siviileitä, ja osapuolista Armenia on vahvistanut yli 300 sotilaskuolemaa omalla puolellaan. Azerbaidzhan ei ole tunnustanut, että sen sotilaita olisi kuollut.

Lue myös: YK:n turvallisuusneuvosto hätäkokoukseen suljettujen ovien taakse Vuoristo-Karabahin tilanteesta

Alueen oikeusasiamies Artak Beglarjan kertoi aiemmin tällä viikolla, että jo noin puolet Vuoristo-Karabahin asukkaista on joutunut pakenemaan kodeistaan taisteluiden takia. Hänen mukaansa heitä on noin 70 000–75 000.

Venäjä on myötäillyt konfliktissa Armenian näkökantoja.

Azerbaidzhan ja Armenia ovat kamppailleet Etelä-Kaukasiassa Vuoristo-Karabahista jo kauan. Neuvostojohtaja Josif Stalin liitti alueen aikanaan Azerbaidzhaniin, jonka sisällä Vuoristo-Karabah oli autonominen alue.

Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen alue jäi Azerbaidzhanille, mutta Armenia hyökkäsi 1990-luvun alussa Vuoristo-Karabahiin ja otti sen itselleen. Tuolloin konfliktissa kuoli ainakin 30 000 ihmistä. Alue julistautui sodan jälkeen itsenäiseksi, mutta sitä ei ole tunnustanut yksikään toinen maa.