Yhdysvaltain presidentti Joe Biden on ilmaissut tukevansa vankasti Suomen ja Ruotsin Nato-hakemuksia. Hän on myös tarjonnut Yhdysvaltain tukea mahdollisia hyökkäyksiä tai hyökkäyksen uhkia vastaan jäsenyyden vahvistamisen aikana.
Valkoisen Talon julkaisemassa tiedotteessa Joe Biden kuvailee maiden jäsenhakemuksia historiallisiksi ja toivottaa ne lämpimästi tervetulleiksi. Suomi ja Ruotsi toimittivat jäsenhakemuksensa sotilasliitto Natolle aiemmin tänään.
Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon vahvistaa Bidenin mukaan entisestään puolustusyhteistyötä ja hyödyttää koko sotilasliittoa. Hän kertoo Yhdysvaltain jatkavan Nato-liittolaistensa kanssa harjoitustoimintaansa ja läsnäoloaan Itämeren alueella.
Presidentti Biden kertoo myös odottavansa innokkaasti huomista, jolloin hän toivottaa Washingtoniin tervetulleeksi presidentti Sauli Niinistön ja Ruotsin pääministerin Magdalena Anderssonin.
Kolmikon on Bidenin mukaan määrä keskustella lisää Nato-hakemuksista ja Euroopan turvallisuudesta.
Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist kuvaili tänään Venäjän hyökkäyssodan Ukrainassa muodostavan pitkäaikaisen uhan Euroopan turvallisuudelle.
– Aika, jona Euroopan ja Pohjois-Amerikan demokratioiden täytyy seistä yhdessä Venäjän alastonta aggressiota vastaan, Hultqvist kuvaili CNN:n mukaan.Hultqvist kommentoi keskiviikkona Euroopan turvallisuuspoliittista tilannetta Yhdysvalloissa, jossa hän oli tapaamassa puolustusministerikollegaansa Lloyd Austinia.
Lue myös: Presidentti Niinistö: Turkin pullikointi Nato-jäsenyydestä tuli yllätyksenä, aikoo nostaa kysymyksen esille Joe Bidenin kanssa – "Mitään ei ole vielä menetetty"
Valtaosalta Nato-maista tukea, Turkilta vaateita
Suomen ja Ruotsin päätökset hakea Natoon ovat saaneet paljon tukea Nato-mailta. Yhdysvaltain lisäksi Suomelle sotilaallista tukea jo ennen jäsenyyden virallista alkamista ovat lupailleet ainakin Britannia, Saksa ja Ranska.
Turkki on kuitenkin ilmaissut suhtautuvansa kielteisesti maiden hakemuksiin ja esittänyt lukuisia vaatimuksia tukensa vastineeksi. Hakemusten hyväksymiseksi tarvitaan kaikkien jäsenmaiden ratifiointi, joten Turkki pystyy halutessaan estämään uusien jäsenten tien Natoon.
Suomen valtionjohto on kertonut olevansa optimistinen sen suhteen, että asiat Turkin kanssa saadaan selvitettyä keskustelemalla.
Presidentti Niinistön mukaan Turkin vastahankaisuus ei vielä merkitse sitä, että Suomi ja Ruotsi olisivat menettäneet mahdollisuuden saada Nato-jäsenhakemuksensa nopeasti käsiteltyä.
Niinistö arveli suomalaismedialle tänään Tukholmassa, että Turkin kannat nousevat esiin myös keskusteluissa Washingtonissa, jonne presidentti matkaa suoraan valtiovierailulta Ruotsista.
Yhdysvaltain-matkan puolesta Niinistö pitää mielenkiintoisena keskusteluja päätöksentekoaikataulusta Yhdysvalloissa, mutta ehkä myös turvallisuusasioista.
– Varmaan kertaalleen on hyvä vielä käydä läpi se, millaisia valmiuksia ja ennen kaikkea millaista joustavuutta löytyy, jos tarvitaan tässä harmaan alueen aikana näkyvyyttä, paikallaoloa tai tämäntyyppisiä asioita, Niinistö sanoi.