Poliisin mukaan epäillyt käyttivät hyväkseen uhrien taloudellista ahdinkoa ja ymmärtämättömyyttä. Pääepäilty on ollut vangittuna heinäkuusta lähtien.
Poliisi epäilee, että jopa 200 etiopialaiselta hoiva-alan työntekijältä perittiin kynnysrahaa rekrytointiprosessin yhteydessä.
Poliisin mukaan suomalainen yritys osti vuonna 2021 henkilöstöpalveluyritykseltä rekrytoinnin, jonka tavoitteena oli palkata Suomeen 1 000 hoiva-alan työntekijää Etiopiasta.
– Kun työntekijät olivat saapuneet Suomeen, työnantajalle ja henkilöstöpalveluyritykselle selvisi, että osa hoitajista oli joutunut maksamaan ennakkomaksun Suomeen tulosta. Asianomistajat maksoivat tuhansia euroja pääepäillylle ja tämän yritykselle Etiopiassa, sanoo tutkinnanjohtaja, rikostarkastaja Sami Isoniemi tiedotteessa.
Pääepäilty vangittu
Poliisi tutkii asiaa törkeänä kiskontana. Pääepäilty on ollut vangittuna heinäkuusta lähtien. Suomalaista henkilöstöpalveluyritystä tai palveluja ostanutta hoiva-alan yritystä ei epäillä rikoksesta.
Henkilöstöpalveluyritys irtisanoi ostopalvelusopimuksen etiopialaisyrityksen kanssa, kun epäillyt rikokset kävivät ilmi.
Henkilöstöpalveluyritys Silkkitie kertoo tiedotteessa tehneensä rikosilmoituksen yhteistyökumppaninaan olleesta etiopialaisyrityksestä syksyllä 2023.
Rekrytointiprosessiin osallistuneiden hoiva-alan työntekijöiden oli yrityksen mukaan tarkoitus aloittaa työt hoivapalveluja tarjoavalla Attendolla. Silkkitien mukaan loppujen lopuksi useita kymmeniä Etiopiasta saapuneita palkattiin töihin.
Summa usean vuosipalkan suuruinen
Poliisin mukaan useat uhreista velkaantuivat 4 000 euron kynnysrahan suuruuden takia. Summa on Etiopiassa usean vuoden palkan suuruinen. Suomessa vastaava summa olisi noin 20 000 euron vuosiansion verran.
Poliisi epäilee, että kynnysrahan maksu pilkottiin kahteen osaan. Ensimmäinen, pienempi summa maksettiin etiopialaisyritykselle ja jälkimmäinen osa suoraan pääepäillyn käytössä olleille pankkitileille.
Poliisille on ilmoittautunut joitakin kymmeniä uhreja. Poliisin arvion mukaan Etiopiassa on lisäksi noin 200 ihmistä, jotka ehtivät maksaa vain osan kynnysrahasta. He eivät saapuneet Suomeen.
Sopimuksen perusteet ovat jääneet uhreille epäselväksi, eivätkä maksut poliisin mukaan ole olleet perusteltuja.
– Pääepäilty perusti Etiopiassa asuvan kanssaepäillyn kanssa Etiopiaan konsulttiyrityksen. Hoitajat tekivät yrityksen kanssa kirjallisen sopimuksen, jossa sovittiin rekrytointiin liittyvistä palveluista ja siitä perittävästä maksusta, sanoo Isoniemi.
Poliisin mukaan epäillyt käyttivät hyväkseen uhrien taloudellista ahdinkoa ja ymmärtämättömyyttä.
Poliisin mukaan epäillyssä rikoskokonaisuudessa on eniten uhreja kaikista kynnysraharikoskokonaisuuksista, joita Suomen poliisi on tutkinut.
Kynnysrahatapauksia yhdistää poliisin mukaan se, että maksut ovat kohtuuttomia ja uhrien tietämättömyyttä ja sekä taloudellista ahdinkoa käytetään hyväksi.