Lasten mielenterveysongelmia voidaan ennaltaehkäistä varhaisilla toimilla. HUSin lastenpsykiatriset sairaanhoitajat etsivät ratkaisuja lapsen ongelmiin yhdessä ammattilaisten ja perheen kanssa lapsen arjessa.
Noin 20 prosentilla lapsista ja nuorista esiintyy mielenterveyshäiriöiden häiriöitä. 10 prosentilla kyse on merkittävästi tunne-elämää, sosiaalista toimintaa ja toimintakykyä hankaloittavasta häiriöstä.
Jopa puolet aikuisten mielenterveyden häiriöistä saa alkunsa ennen 14 ikävuotta. Vuosittain HUSin lastenpsykiatriassa on hoidossa noin 8 000 alle 13-vuotiasta lasta. Vakavat mielenterveyden häiriöt vaativat erikoissairaanhoitoa ja sen tarjoamia näyttöön perustuvia menetelmiä.
– Ahdistus ja käyttäytymisen säätelyn pulmat alkavat usein alakouluiässä. Hoitoon hakeutuminen on lisääntynyt, ja viimeisen kymmenen vuoden aikana lähetteiden määrä lastenpsykiatriassa on kaksinkertaistunut.
– Olemme etsineet keinoja puuttua lapsen oireiluun jo ennen kuin tilanne päätyy siihen pisteeseen, että lapsi lähetetään erikoissairaanhoitoon, sanoo lastenpsykiatrian linjajohtaja Leena Repokari HUSin lastenpsykiatriasta.
Lue myös: Alle 13-vuotiaiden psyykkiset häiriöt yleistyneet ja oireilu on yhä vakavampaa, lähetteissä hurja kasvu – "Väkivaltainen käyttäytyminen on entistä rajumpaa ja vaikeammin hallittavaa"
Varhaiset toimet olisi aloitettava ajoissa
HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan lastenpsykiatrinen HYKS Varhain Lapset -työryhmä tarjoaa lastenpsykiatrista apua 6-12-vuotiaiden lasten kanssa työskenteleville ammattilaisille Helsingissä ja Vantaalla.
Lastenpsykiatrisia ongelmia ratkotaan matalalla kynnyksellä lapsen arkiympäristössä, jolloin lähetettä erikoissairaanhoitoon ei tarvita. Työryhmän tavoitteena on vaikuttaa kasvavaan erikoissairaanhoidon tarpeeseen.
– Varhaiset ja lapsen omassa ympäristössä toteutettavat tukitoimet tulisi saada mahdollisimman laajasti käyttöön. Riittävä tuki, lapsen tilanteen kuunteleminen ja arkisetkin elinympäristöön kohdistuvat toimet voivat helpottaa lapsen oloa huomattavasti, ja ehkäistä myöhempää erikoissairaanhoidon tarvetta. Näitä palveluita pitäisi olla lapsille saatavilla huomattavasti enemmän, toteaa ylihoitaja Katriina Anttila.
Työryhmän sairaanhoitajat, joilla on vankka osaaminen lastenpsykiatristen häiriöiden hoidosta, osallistuvat koulu- tai päiväkotitilanteisiin, joissa lapsella esiintyy ongelmia. Sairaanhoitajat suunnittelevat yhdessä vanhemman, opettajan tai kouluterveydenhoitajan kanssa keinoja lapsen tukemiseksi.
Lue myös: Nuorisopsykiatria pahoin ruuhkautunut Pirkanmaalla – osa nuorista potilaista nukkuu lattialla
Läheiset suhteet erittäin tärkeitä
Perhe- ja kaverisuhteiden merkitys lapsen mielenterveydelle on merkittävä.
Perheellä ja lapsen kanssa työskentelevillä aikuisilla on merkittävä rooli lasten mielenterveyden tukemisessa.
– Levotonta lasta voidaan tukea koulussa suunnittelemalla oppimisympäristö rauhalliseksi. Ohjeiden pitää olla yksinkertaisia ja selkeitä. Kädessä puristeltava pallo, tai vaikkapa sinitarran pala, voivat toimia keskittymisen apuvälineenä, kertoo työryhmää luotsaava osastonhoitaja Sanna Roiha tiedotteessa.
– Vastuu lapsen hyvinvoinnista on kaikilla hänen ympärillään olevilla aikuisilla. Lasten tulee saada konkreettista apua arjen ongelmatilanteisiin, toteaa Leena Repokari.