Kotimaisen huippu-urheilun menestyksen tavoittelu perustuu turhan vahvasti uskoon ja toiveajatteluun, summaa olympiajoukkueen johtaja Mika Kojonkoski Rion kisojen laihan suomalaissaaliin.
Suomen ainoan mitalin, pronssin, nyrkkeili olympiakehässä Mira Potkonen. Pistesijoja tuli sen lisäksi neljä, eli joukkueen 54 urheilijasta viisi ylsi kahdeksan parhaan joukkoon.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Tulos on Suomen kaikkien aikojen kehnoin olympiakisoissa.
- Menestys ei tietenkään ollut hyvä. Pettymys tämä oli, ja nyt ollaan siipi maassa, Kojonkoski myöntää.
Eikä olympiakaupunkia päättäjäispäivänä huuhdellut vesisade nosta tunnelmaa.
Olympia-Tokioon tulee kiire
Kojonkoski sai ennen Rioa jatkopestin Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön johtajana.
Vuonna 2013 aloittanut yksikkö johtaa ja koordinoi huippu-urheiluverkoston toimintaa. Se kohdistaa voimavaroja urheilijoiden ja heidän valmentajiensa tukemiseksi.
Heikko olympiamenestys ei saa Kojonkoskea luovuttamaan.
- Jos jonkun täytyy tässä sopassa, p--kassakin, kantaa vastuu, olkoon se minä.
Suomen joukkueessa oli Riossa muutama, mutta vain muutama menestystoivo, eivätkä hekään tällä kertaa onnistuneet.
Varteenotettavien, kansainvälisen tason suomalaisurheilijoiden joukko on liian pieni.
Kojonkoski myöntää, että kun jokaisessa urheilijassa halutaan nähdä menestyjä, yhtälö perustuu jo toiveajattelulle.
- Meidän pitää tehdä hommia sen eteen, että potentiaalisia menestyjiä on enemmän, hän vaatii.
Seuraavat kesäolympiakisat järjestää 2020 Tokio. Se isännöi kesäkisoja jo vuonna 1964, jolloin Suomen saldo oli viisi olympiamitalia.
- Jos haluamme menestyä Tokiossa, tänä aikana täytyy rakentaa ainakin 40 uskottavaa urheilija-valmentaja-projektia. Silloin voi odottaa, että on parikymmentä potentiaalista menestyjää, jotka tuovat viisi mitalia ja enemmänkin.
Rahakin ratkaisee
Huippu-urheilun strategiaa 2010-luvun alussa hahmotelleen muutostyöryhmän visiossa Suomi olisi 2020-luvulla Pohjolan ykkösmaa. Samaa ovat uhmakkaasti uskotelleet kotimaiset jalkapallopäättäjät - ilman tulosta.
Olympia-Riossa Suomen surkeus korostuu, kun mittarina on mitalitaulukko.
Ruotsilla on Riosta kaksi olympiavoittoa ja yhteensä 11 mitalia, Tanska on rohmunnut peräti 14 mitalia, joista yhden kultaisen.
Norja on tällä kertaa sivuosassa, mutta neljällä pronssillaan toki Suomea selvästi edellä.
Vaikka talouden näkymät ovat olleet Suomessa pitkään ankeat, Kojonkoski toivoo valtiovallan sitoutuvan huippu-urheilun taakse samaan tapaan kuin Tanskassa ja Norjassa tehtiin 1980-luvulla.
Lisärahakaan ei olisi pahitteeksi, vaikkei Kojonkoski kertomansa mukaan puutteellisista resursseista halua ruikuttaakaan.
- Muutostyöryhmän raportin mukaan Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön käyttöön olisi pitänyt saada 21 miljoonaa euroa. Toimintaa on mukautettu useampaan kertaan niin, että olemme yhä lähtötilanteessa eli kymmenessä miljoonassa eurossa.
- Näillä resursseilla emme viiteen olympiamitaliin pääse, Kojonkoski tiivistää.