Suomen Olympiakomitean puheenjohtaja Jan Vapaavuori aikoo hakea jatkokaudelle huolimatta siitä, että Suomi jäi ensimmäistä kertaa historiassaan ilman mitalia kesäolympialaisissa
Suomen Olympiakomitean (OK) johto kokoontui sunnuntaina Pariisin olympialaisten mediakeskukseen vetämään yhteen kisoja, joista tuli usean täpärästi pelastetun kerran jälkeen ensimmäiset, joista Suomi ei saanut ainuttakaan mitalia.
OK:n ennusteen mukaan joukkueelta olisi voinut aiemman tulostason valossa odottaa kahta mitalia ja yhdeksää pistesijaa. Jälkimmäinen tavoite toteutui, ensimmäinen ei.
– Urheilijoilta usein kysytään suorituksen jälkeen, että miltä nyt tuntuu, niin voin ainakin sanoa, että minua ketuttaa kuin pientä oravaa, Vapaavuori aloitti oman puheenvuoronsa.
– Olisin kaksi päivää sitten voinut sanoa tämän tylymminkin sekä omasta, olympiakomitean, meidän urheilijoidemme että suomalaisen kotiyleisön puolesta.
LUE MYÖS: Olympialaji aivan hunningolla, Bilesin ja Marchandin varjossa posketon legendateko – näistä Pariisin kisat muistetaan
Vapaavuori nosti esiin muutamat lähellä käyneet tilanteet, joista mitali olisi voinut tulla.
– On toki näin, että Silja Kosonen jäi 23 senttiä mitalista, ja että Wilma Murto olisi terveenä varmasti taistellut mitalista. Luukas Saha ja Pihla Kaivo-oja olisivat ehkä paremmalla arpaonnella pärjänneet, mutta ei se muuta tosiasioita miksikään.
– Jäimme ensimmäistä kertaa kesäolympialaisissa ilman mitaleita, ja se on sellainen pohjanoteeraus, jota aikaisemmin ei ole ennen nähty, Vapaavuori tiivisti.
Lähes puolet alitti odotukset
Suomesta lähti Pariisiin 57 urheilijan joukkue. Laji- ja kisaohjelmien johtaja Leena Paavolainen kertoi Olympiakomitean laskeneen, että tulosten valossa 14 urheilijalta voitiin odottaa sijoitusta lajinsa kahdeksan parhaan joukossa.
– Kun tulimme Pariisiin, kahden mitalin tavoite oli varsin realistinen. Tällä olympiadilla oli viisi urheilijaa viidessä eri lajissa saavuttanut MM-mitalin ja muita globaalin tason podiumsijoituksia, Paavolainen totesi.
Kaiken kaikkiaan vain hieman yli puolet mukana olleista ylitti itsensä tai urheili omalla tasollaan. Lähes puolet alitti tasonsa. Tokiossa vain joka viides jäi oman tasonsa alapuolelle, ja jopa yli 70 prosenttia suoriutui parhaalla tasollaan tai sen yläpuolella.
– Näistä yhdeksästä (pistesijan saaneesta) urheilijasta neljä oli näitä 14 TOP8-urheilijoita, Paavolainen ynnäsi.
– Vaikka yli puolet urheilijoista onnistui vähintään omalla normaalitasollaan, niin tällä kertaa epäonnistumiset osuivat ennakkoon kovimpien urheilijoiden kohdalle, mikä näkyy tietenkin tylyllä tavalla mitalisarakkeessa, Paavolainen sanoi.
LUE LISÄÄ: Tässä ovat olympialaisten yllättäjät ja alisuorittajat – MTV Urheilu arvioi koko Suomen joukkueen otteet Pariisissa
Toisin sanoen 14 suurimmasta potentiaalisimmasta urheilijasta vain neljä onnistui yltämään suorituksissaan kahdeksan parhaan joukkoon.
Jan Vapaavuorella halua jatkaa
Olympiakomitean puheenjohtaja Jan Vapaavuori kertoi kysyttäessä, että on mahdollisesti hakemassa jatkokaudelle tehtävästään.
– Todennäköisesti aion, en ole ihan lopullisesti päättänyt sitä vielä, mutta ei ole tapana antaa periksi, ja uskon vahvasti siihen, että juuri tässä ajassa tarvitaan myös laaja-alaista yhteiskunnallista ymmärrystä ja kykyä juosta kasaan isompia joukkoja kuin niitä, jotka päivätyökseen tekevät pelkkää huippu-urheilua, Vapaavuori sanoi.
LUE MYÖS: "Skitsofreeninen tilanne" – Suomen olympiaromahduksesta kovia puheenvuoroja
Vapaavuori totesi omassa puheenvuorossaan suoraan, että noin 15 vuotta sitten käynnistetty huippu-urheilun muutosprosessi on epäonnistunut – ainakin kesäolympialajien osalta.
– Meidän pitää käydä läpi huippu-urheilun muutostyö pikaisesti ja analysoitava, mikä meni pieleen. Menikö pieleen strategia, menikö pieleen toimeenpano, että yhteistä tahtoa ei saatu aikaiseksi, menikö pieleen roolitukset, Vapaavuori pohti.
Tämä pohdinta käynnistyy syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna, jolloin Olympiakomitean hallitus kokoontuu ensimmäisen kerran olympialaisten jälkeen.