Vaatteiden myynti on kaksinkertaistunut maailmanlaajuisesti 2000-luvulla, kertoo Suomen Tekstiili ja Muoti -yhdistys. Tämä näkyy myös päästöissä, joiden arvioidaan olevan tekstiiliteollisuuden osalta yhtä suuret kuin lentoliikenteessä ja rahtilaivoissa yhteensä.
Vaateteollisuus komeilee kyseenalaisella paikalla – se on yksi eniten päästöjä aiheuttavista teollisuudenaloista, kerrotaan Suomen Tekstiili ja Muoti -yhdistyksestä.
Päästöjä aiheutuu vaatteiden tuotannon lisäksi tuotteiden kuljettamisesta kuluttajien saataville sekä lisäksi kuluttajien käytössä.
Tällä hetkellä tekstiili- ja vaatealan päästöjen osuus on noin 2 prosenttia globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä.
– Jos mikään ei muutu, on arvioitu, että vuonna 2050 noin neljännes globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä olisi tältä alalta, mutta se on tilanne, jos mikään ei muutu, kertoo Suomen Tekstiili ja Muoti ry:n vastuullisuusasiantuntija Satumaija Mäki.
Vaatteiden käyttökerrat laskussa
Tekstiiliteollisuus tuottaa vuosittain saman verran päästöjä kuin maailman lentoliikenne ja laivaliikenne yhteensä, totesi kiertotalouteen erikoistuneen Ellen MacArthur -säätiön tutkimus. Mäki pitää kokoluokkaa oikeansuuntaisena.
Jotain lienee siis syytä tehdä, sillä kasvun ei ennakoida laskevan – päinvastoin.
– Tekstiilikuitujen tuotanto on noin kaksinkertaistunut 2000-luvulla ja kasvun ennakoidaan olevan vuoteen 2025 28 prosenttia.
– Globaalisti vaatteiden myynti on myös noin kaksinkertaistunut 2000-luvulla. Kuluttajat omistavat enemmän vaatteita kuin ennen, jatkaa Mäki.
Yksittäisen tuotteen käyttökerta jää nykyään vähemmälle.
– 15 vuotta sitten vaatteita käytettiin noin 200 kertaa ja tänä päivänä se on noin 160 kertaa.
"Me ollaan totuttu omistamaan tuotteita"
Muutokseen uskotaan. Teollisuus kehittelee ekologisempia materiaaleja, brändit suunnittelevat vaatteiden lainauspalveluja ja EU penää jäsenmaita keräämään tekstiilijätteen erikseen vuoteen 2025 mennessä.
Asiantuntija muistuttaa yksilön omasta vastuusta.
– Yksittäinen kuluttaja voi vaikuttaa ostopäätöksillään eli ostaa tuotteita, joita aikoo käyttää ja käyttää niitä mahdollisimman pitkään ja huoltaa niitä ja siinä kohtaa, kun ne rupeavat jäämään hyllyn perukoille, ohjaa ne uudelleenkäyttöön, Mäki ohjeistaa.
– Kestävät kuluttajat ovat tyypillisesti jo vanhempaa keski-ikäistä ja tyypillisesti naisia. He eivät kaikesta tyypillisesti ole nuoria, kertoo professori Terhi-Anna Wilska.
Uskotteko, että lainauspalvelut tulevat lisääntymään merkittävästi?
– Uskon, että näin kyllä tapahtuu. Se toki vaatii palvelujen kehittämistä ja kuluttajien ajattelumallin muutosta. Me ollaan totuttu omistamaan tuotteita.
Kuluttamisessa meneillään kahtiajako
Kuluttamisessa on asiantuntijoiden mukaan kuitenkin meneillään polarisaatio. Osa kuluttaa kestävästi, osa sen sijaan ostaa yhä enemmän uutta.
– Tässä on sellaista kahtiajakoa kuluttajien kesken. Osa kuluttajista tekee hyvin harkitusta niitä vaatevalintoja ja käyttää vaatteita pitkään. Siinä on myös olennaista se, että niitä huolletaan oikein, jotta ne kestää sitä käyttöä. Sitten on paljon niitä kuluttajia, jotka vain haluaa uutta ja vaihtaa tyyliä usein – trendit sanelee pukeutumista, arvioi Mäki.
Myös kuluttamiseen erikoistunut asiantuntija yhtyy näkemykseen.
– Meillä on näyttöä siitä, että vaatteita ja tuotteita ostetaan entistä enemmän, mutta niihin käytetään entistä vähemmän rahaa eli halpatuotteet pitää kovasti pintansa, sanoo Jyväskylän yliopiston professori Terhi-Anna Wilska.
"Tykätään lentää etelään, mikä tekee tyhjäksi hyvinkin fanaattisen kierrätyksen"
Kotimaan yrittäjät ja kuluttajat saavat Mäeltä kiitosta.
– Erityisesti suomalaiset brändit ovat jo pitkään panostaneet laatuun ja kestävyyteen. Samoin suomalaiset kuluttajat mielellään ostavat sellaista, jota he ajattelevat käyttävänsä pitkään, Mäki toteaa.
Wilskan mukaan noin viidesosa kuluttaa oikeasti kestävästi.
– Ideologisesti ja käytännössä kestäviä kuluttajia on semmoinen 15-20 prosenttia, mutta vastaavasti semmoisia, joita ei kiinnosta, jotka ikään kuin haluavat kieltää sen, ja haluavat kieltää sen asian tai katsoo, ettei mitään voi tehdä, niin niitä on vähintään yhtä paljon.
– Kestävät kuluttajat ovat tyypillisesti jo vanhempaa keski-ikäistä ja tyypillisesti naisia. He eivät kaikesta tyypillisesti ole nuoria, kertoo professori.
Helsinkiläisen Reloven yrittäjä Noora Hautakangas toivoo, että miehetkin löytäisivät enemmän second hand -kulttuurin.
Wilska pitää suomalaisia ristiriitaisina kuluttajina.
– Tykätään lentää etelään, mikä tekee tyhjäksi hyvinkin fanaattisen kierrätyksen. Hyvin monilla kuluttajilla on tällaista ristiriitaista toimintaa omassa arjessaan.
Second hand kasvussa – "kierrätetty vaate uutta arvokkaampi"
Helsingin Fredrikinkadulla Relove-putiikissa käy kuhina. Hämeenlinnalainen Anu Laurila myöhästyi junasta ja sai syyn käydä katsomassa vaatetankojen valikoimaa.
– Maailmassa on ihan tarpeeksi tavaraa ja kaikkea voi kierrättää ja sitten kun löytää hyviä vaatteita vaikka tällaisestä second hand -kaupasta, niin ne on yleensä todella hyviä, kun ne on kestänyt, Laurila kertoo.
– Löytää jotain kivaa, jota ei löydä kaupoista. Kyllähän se tekee ostamisen paljon mukavammaksi, jos löytää jotain käytettyä. Ostan myös uutta ja sitten myyn omia pois alta, lisää helsinkiläinen Henna Koivulehto.
Yrittäjä Noora Hautakangas on nähnyt viimeisen vuoden aikana sedond hand -kulttuurin nousun.
– Viimeisen vuoden aikana siitä on tullut ilmiö. Suunta näyttää siltä, että se paisuu, yrittäjä toteaa.
Hautakangas kertoo, että myös oman yrityksen osalta asiakasmäärissä näkyy kasvava käyrä. Yrittäjä itse pitää kierrätettyä vaatetta uutta arvokkaampana.
– Joku on sen kertaalleen jo valinnut, joku on kertaalleen sitä rakastanut ja pitänyt sitä hyvänä ja päättänyt antaa sille uuden elämän. Sitten se vaate löytää uuden elämän ja siitä tulee uudelleen rakastettu. Siitä tulee paljon arvokkaampi.