Vaatteista on tullut kertakäyttötavaraa – asiantuntijat kertovat, kuinka pikamuoti saadaan pois muodista

Vaateostokset tuovat monille mielihyvää, mutta millä hinnalla. Esimerkiksi epäinhimillisten työolojen lisäksi halpojen vaatteiden ympäristövaikutus on suuri. Tekstiiliteollisuuden vuosittaiset päästöt ovat yhtä suuret kuin maailman lentoliikenteen ja laivaliikenteen päästöt yhteensä.

Euroopan unionissa ollaan valmistelemassa direktiiviä yritystoiminnan kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta, minkä myötä yritysten on selvitettävä toimintansa kielteiset vaikutukset ihmisoikeuksiin ja ympäristöön, huomauttaa SuomiAreenan keskusteluun osallistunut europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok.).

– Toivotaan että saataisiin kolmen vuoden aikana lainsäädäntö, joka tekisi kuluttajille läpinäkyvämmäksi, mistä vaate koostuu ja mistä se on tullut, Pietikäinen lisää. 

Hinta on monille pikamuodin kuluttajille tärkein tekijä. Välillä halvallakin saa hyvää, mutta yli puolet pikamuodista heitetään menemään alle vuoden kuluttua ostamisesta.

– Pitäisi keskittyä erityisesti siihen, kuinka paljon tuotetaan ja kulutetaan. Ylituotannon ja ylikulutuksen vähentäminen tai poistaminen olisi tässä avain, Eetti ry:n vastuullisuusasiantuntija Anniina Nurmi sanoo.

Vaatteista tulee kertakäyttötavaraa

Ultrapikamuoti tarjoaa vieläkin nopeampaa ja helpommin saatavilla olevaa muotia. Trendit syntyvät pahimmillaan päivissä. Esimerkiksi kiinalainen verkkokauppajätti Shein tavoittelee nuoria ja luo trendejä sosiaalisessa mediassa, etenkin Tiktokissa. 

Nopeasti vaihtuvien trendien seurauksena vaatteista tulee kertakäyttötavaraa. Muotivaikuttaja, LUT-yliopiston työelämäprofessori Sami Sykkö kehottaa pohtimaan omaa tyyliään jo vaatekaupassa. 

– Tärkeintä on ostaa vain vaatteita, joista oikeasti pitää ja ajattelee niin, että tulen tykkäämään näistä tulevat vuodetkin. Siten niille tulee käyttökertoja. Vaate on sitä vastuullisempi, mitä pidempään se on käytössä, Sykkö sanoo. 

Lisäksi vaatteita kannatta käyttää esimerkiksi ompelijalla, jos tyyli tai keho muuttuu.

– Jos vaatteessa on jotain, miksi sitä ei tule käytettyä, tulisi miettiä, voiko sitä muuttaa jotenkin. Voinko viedä ompelijalle kavennettavaksi, levennettäväksi tai muodistettavaksi? Ettei luopuisi siitä heti, Sykkö jatkaa.  

Kirpputoreillakin myydään käyttämättömiä vaatteita

Hitaalle muodillekin on kysyntää ja se näkyy etenkin kirpputorit ja second handin suosiossa. Ongelmana on kuitenkin, että osa pikamuodistakin löytää tiensä kirpputorin rekkiin jopa käyttämättömänä. Anniina Nurmi Eetti ry:ltä näkee senkin parempana vaihtoehtona kuin käyttämättömien vaatteiden pois heittämisen. 

– On totta kai hyvä, että vaatteet saavat uuden elämän, olivat ne uusia tai käytettyjä siellä kirpputorien rekeissä. Mitä pidempi elinkaari sen parempi. Mutta ei riitä, että second handilla laastaroidaan sitä ongelmaa, että ostetaan liikaa ja tuotetaan liikaa. Jopa se kirppiksillä oleva vaatemäärä on vain jäävuoren huippu. Meidän pitäisi miettiä tuotantoketjun alkupäätä, eikä vain sitä loppua, Nurmi huomauttaa.

Pikamuodin vaikutuksia pohtivat keskiviikkona SuomiAreenassa S-Ryhmän vastuullisuusjohtaja Nina Elomaa, Eetti ry:n vastuullisuusasiantuntija Anniina Nurmi, europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok.) ja Papu Design Oy:n toimitusjohtaja Anu Vauhkonen yhdessä LUT-yliopiston työelämäprofessorin Sami Sykön kanssa. Keskustelun järjesti Suomen Tekstiili & Muoti ry.

Juttuun lisätty tieto siitä, että SuomiAreenan keskustelun järjesti Suomen Tekstiili & Muoti ry 29.6. klo 16:45.