Kirkko joutuu pohtimaan perinteistä avioliittokäsitystään, mikäli eduskunta hyväksyy perjantaina sukupuolineutraalin avioliittolain.
Jos joku odottaa suuria uudistuksia, joutuu pettymään. Kirkon ei tarvitse noudattaa uutta lakia, koska kirkko päättää itse kenet alttarille hyväksytään. Asiasta voi silti tulla vuosikymmenten vääntö naispappeuden tapaan.
Kirkon oma kiista
Lakiuudistusta ajavat kansanedustajat eivät itse olekaan vaatimassa kirkolta mitään. Maallinen laki pitää erottaa kirkon tavoista - näin ollen asia jäisi kirkon omalletunnolle ja sisäiseksi kiistaksi.
- Kun olemme keskustelleet eduskunnassa lakimuutoksesta, ongelma on, että koko ajan siihen sekoitetaan kirkollisia käsitteitä tai arvomaailmaa, toteaa kansanedustaja Jani Toivola (Vihr.) Tätä me muutoksen kannattajat emme halua. Lainsäädäntö ja kirkko pitäisi tässä kohtaa pitää erillään.
Toivola esiintyi näyttävästi seurakuntavaaleissa kirkon mannekiinina ja kertoi paluustaan. Hän erosi kirkosta neljä vuotta sitten kuumana käyneen homokeskustelun takia, mutta palasi takaisin viime kesänä arkkipiispan anteeksipyynnön takia.
- Toivon toki, että myös kirkko voisi muuttua. Jos se haluaa säilyttää nuoret jäsenenä, kirkon pitää pystyä seuraamaan muuttuvaa avioliittokäsitystä ja ylipäätään arvomaailmaa.
"Moderni" on kirkon ongelma
Kirkon korkein hallintopomo, kansliapäällikkö Jukka Keskitalo suhtautuu muutoksen tuuliin varovaisesti.
- Taustalla on kirkon pitkä opetus avioliitosta, joka lähtee siitä, että avioliitto on miehen ja naisen suhde. Sitten on tietenkin tämä moderni tilanne. Mutta ei modernisaation vaatimus ei voi olla ainoa kriteeri, kyllä kirkon täytyy olla myöskin uskollinen omille juurilleen tässä asiassa.
- Tämä on minulle henkilökohtaisestikin vaikea asia, mutta näen että kirkolla on perusteet perinteiseen avioliittokäsitykseen, painiskelee Keskitalo.
Kirkolla oikeus arvoihinsa, seuraukset kannettava
Entinen piispa, kansanedustaja Ilkka Kantola (SDP) ymmärtää kirkkoaan vaikka tukee lakimuutosta.
- Uskontojen ja kirkkojen tulee saada toimia oman arvopohjansa mukaisesti, vaikka se olisi erilainen kuin yhteiskunnan arvopohja. Sillä voi sitten olla seurauksensa: vaikutuksia kirkon jäsenmäärään ja arvostukseen, pohtii Kantola.
Kirkon on joka tapauksessa käytävä keskustelu avioliiton käsityksestä, jos lakiuudistus toteutuu: Keitä kirkko vihkii ja miksi kirkko ylipäätään vihkii? Entä jos ei vihkisi lainkaan. Kaikki maistraattiin ja kirkossa siunausseremonia, jos pari tahtoo. Tähän malliin arkkipiispa Kari Mäkinen "naulasi" Facebook-sivulleen teesinsä - eli tilannetta on niin sanotusti fundeerattava rauhassa.
Lopetetaanko kirkkohäät?
Sen paremmin Toivola, Kantola kuin Keskitalokaan eivät tahdo kirkon luopuvan vihkioikeudesta.
- Sitten väännettäisiin kättä, kenet siunataan. Ei kiistely miksikään muuttuisi, toteavat kaikki.
- Toivon, että kirkko pitää vihkioikeutensa, vaikka lakiuudistus menisi läpi, miettii Jani Toivola.
Naispappeudesta riideltiin liki 30 vuotta, homoseksuaalisuus oli rikos vielä 1970-luvun alussa. Maailmaa muuttuu, aikansa se vain ottaa.