Helsingin käräjäoikeus on tuominnut kolme miestä Tapanilan joukkoraiskausjutussa. Kahden syyte hylättiin, koska oikeuden mukaan he eivät osallistuneet millään tavalla tekoon.
Syyttäjän mielestä maaliskuussa tapahtunut raiskaus oli törkeä. Oikeus ei kuitenkaan pitänyt tekoa erityisen nöyryyttävänä eikä kokonaisuutena arvostellen törkeänä.
Lapin yliopiston rikosoikeuden emeritaprofessorin Terttu Utriaisen mukaan Suomen seuraamusjärjestelmää olisi kehitettävä. Hän kiinnittää huomiota erityisesti käräjäoikeuden perusteluihin.
– Tuomioistuimien pitäisi myös kirjoittaa perustelunsa niin, etteivät ne ole tekoa ja uhria vähätteleviä, Utriainen sanoo MTV Uutisille.
Rikosoikeuden emeritaprofessori Terttu Utriainen.
– Syyttäjä lähti syyttämään törkeästä raiskauksesta, perusteli sitä julkisella paikalla ja ylivoimatilanteella, mutta tuomioistuin perusteluissaan kumoaa sen, että kyseessä olisi ollut törkeä raiskaus kokonaisarvostelun perusteella. Tällainen kirjoitustapa johtaa teon vähättelyyn ja se tekee siitä epäoikeudenmukaiselta tuntuvan. Silloin tapahtumaa katsotaan tekijöiden kannalta.
Utriaisen mukaan osa ongelmasta johtuu lainsäädännöstä.
– Törkeisiin tekomuotoihin sisältyvä kokonaisarvostelu on osa ongelmaa. Ensin kerrotaan, mitä kaikkea törkeää on tapahtunut ja lopulta kuitenkin sanotaan, ettei tekoa pidetä kokonaisuutena ottaen törkeänä. Tämä on epämääräinen lausuma. Tämä on yleistä törkeissä tapauksissa ja mielestäni se on epäonnistunut formulointi törkeille tekomuodoille.
Tunkeutumisen luokittelu
Tuomion mukaan miehet lähtivät seuraamaan naista Tapanilan juna-asemalta. Kaksi heistä läpsi naista pakaroille, minkä jälkeen kolmikko pysäytti naisen.
Yksi miehistä esti naista huutamasta apua pitämällä kättä suulla ja tunki yhdessä toisen miehen kanssa sormensa naisen sisään.
Nainen sai revittyä itsensä irti, minkä jälkeen hän huusi ja onnistui raapimaan yhtä raiskaajista. Tällöin joukko poistui paikalta.
– Tässä heijastuu tuomioistuimen käsitys siitä, että vaginaalinen ja sukupuolielimillä tapahtuva yhdyntä on törkeää, ja sormilla tunkeutuminen on vähemmän törkeää. Tämähän on historiallisesti ollut se lähestymistapa, mutta se ei välttämättä tänä päivänä pidä paikkansa, Utriainen sanoo.
– Tuomiossa lukee myös lyhytkestoisuudesta, josta voi olla montaa mieltä, onko se lieventävä seikka. Lisäksi katsottiin, ettei se, että toiset katselevat ja toiset tunkeutuvat fyysisesti, ollut nöyryyttävää. Voisin kuvitella, että useimmat ihmiset pitävät tätä nöyryyttävänä.
Kolmikosta yhdelle tuomittiin rangaistukseksi vuosi ja neljä kuukautta ehdollista vankeutta. Kahden muun tuomiot alennettiin yhteen vuoteen ehdollista, koska he ovat niin nuoria.
"Ehdollinen rangaistus on varoitus"
Utriaisen mukaan ehdollinen rangaistus on varoitus, josta puuttuu konkretia.
– Tämä johtuu meidän rangaistuskäytännöistä, nuorille tekijöille tuomitaan pääasiassa ehdollista. Nuorisorangaistus ei ole lyönyt meillä läpi ja pantarangaistusta ja yhdyskuntapalvelusta liittyvät ehdottomien vankeusrangaistusten vaihtoehdoiksi. Meiltä puuttuu konkreettinen, nuorille tarkoitettu, esimerkiksi arestityyppinen rangaistus, hän sanoo.
Oikeus alensi kaikkien rangaistusta asian saaman julkisuuden takia. Tämän Utriainen näkee liittyvän sosiaalisessa mediassa levinneisiin kirjoituksiin.
– Tekijät itse aiheuttavat julkisuuden ja sen, että teosta uutisoidaan. Se on normaalia. Tuomioistuin viittaa tässä ilmeisesti sosiaaliseen mediaan ja rasististyyppiseen vihakirjoitteluun, mikä on aiheuttanut henkilöille pelkotiloja. Jos julkisuus menee normaalin uutisoinnin ulkopuolelle, jossa oleellista ei ole teko vaan tekijät, se silloin voidaan ajatella sen olevan normaalia mediajulkisuutta suurempaa haittaa ja kärsimystä aiheuttavaa, Utriainen sanoo.