Juha Sipilä: Päättäjien kaikki voimavarat ratkaisujen hakemiseen

Yksi tärkeimmistä pontimista minulle politiikkaan mukaan tulemiselle oli poliittisen kulttuurin muuttaminen ratkaisuhakuiseksi. Siksi tervehdin ilolla viime kesänä vastavalitun pääministeri Alexander Stubbin lupailuja uudesta poliittisesta kulttuurista. Harmi, että hänen uusi rakentava politiikkansa ja sen tekotapa kesti vain muutaman viikon.

Yrittäjänä olen tottunut keskustelemaan suoraan ja edestä. Mielestäni uuteen poliittiseen kulttuuriin ei kuulu kilpakumppaneiden viestien vääristely.

**

Eilisessä MTV:n blogissaan pääministeri kuitenkin esittää useita virheellisiä väitteitä Keskustan linjasta. Pääministeri mielellään taputtelee olalle kameroiden edessä eduskunnassa, mutta samaan aikaan toisaalla hän esittää tarkoitushakuisia väitteitä, jotka eivät pidä paikkaansa. Tätä inhoan politiikassa.

Keskusta on esittänyt oman vaihtoehtonsa tai ratkaisujaan Suomen ongelmiin.  Olemme johdonmukaisesti omassa budjetti- tai kehysvaihtoehdossamme esittäneet pienempää velkaantumista kuin hallitus.

Toisin kuin pääministeri väittää, emme ole koskaan esittäneet miljardiluokan yritystukirahastoa. En tiedä, mitä hän tarkoittaa. Sen sijaan olemme esittäneet useaan kertaan valtion omaisuuden tehokkaampaa käyttöä muuntamalla ei-strategista valtion omistusta yksityisvetoisten pienten ja keskisuurten yritysten vähemmistöomistuksiin.

Tällä tavoin talouden kasvuun saataisiin vauhtia ilman, että valtio velkaantuu yhtään euroa lisää. Suomessa pk-yritysten rahoitus on ollut hyvin pankkivetoista. Nyt pankkien vakavaraisuusmääräykset kiristyvät, mikä heijastuu oman pääoman vahvistamisen vaatimuksiin myös yrityksissä. Esityksemme tarjoaa tähän toimivan työkalun yksityisen rahan partneriksi. Käyn mielelläni esittelemässä ajatuksemme kasvurahastosta pääministerille. Ministeri Vapaavuorelle olen sen jo esitellyt.

**

Energiatuissa olemme vaatineet kotimaisen puuhakkeen ja turpeen asemaa heikentäneen Kataisen hallituksen veropäätöksen perumista. Hallituksen päätösten takia kivihiilen käyttö oli edullisemmassa asemassa kuin kotimaisten polttoaineiden käyttö.

Aiemmin puuhakkeella ja turpeella käyneitä laitoksia on kymmenien miljoonien euron investoinneilla ehditty muuttamaan kivihiilellä toimiviksi. Tässä ei ole mitään järkeä. Tätä päätöstä olemme vaatineet koko vaalikauden ajan muutettavaksi. Nyt lupaus sen muuttamisesta vihdoin tuli. Parempi myöhään kuin ei silloinkaan.

Mitä tulee lapsilisäleikkauksiin, olemme esittäneet siihen kolme eri vaihtoehtoista tapaa säästää muualta tai lisätä vastaavalla summalla valtion tuloja. Yli puoluerajojen eniten kannatusta sai Keskustan esitys nostaa tupakkaveroa lapsilisäleikkauksen sijaan.

Hallituksen kotihoidontuen pakkokiintiöittämispäätös taas lisää kuntien kuluja. Siinä ei ole mitään järkeä. Perheet osaavat itse päättää, kumpi vanhemmista hoitaa lapsia kotona. Tämä sotii myös normien purkuajatusta vastaan.

**

Kuntien tehtävät ja rahoitus eivät ole nyt tasapainossa keskenään. Yli 170 kuntaa on joutunut nostamaan veroprosenttia. Kuntaveron kiristys osuu tasaverona kaikkein pienituloisimmille suhteellisesti eniten.

Valtionosuuksia on leikattu miljardikaupalla, mutta kuntien tehtäviä on koko ajan lisätty. Jos valtionosuuksia leikataan, myös tehtäviä tulee vähentää. Lupaus on annettu, mutta mitään ei ole tapahtunut. Esitimme tähänkin oman vaihtoehtomme viime vuoden lopulla.

Pääministerin mukaan "strategia tarkoittaa aina jostakin luopumista ja johonkin keskittymistä". Se on totta. Stubbin johtaman hallituksen ministeriöissä on tietojeni mukaan 317 voimassa olevaa strategiaa. Niissä lienee yhteensä yli 30 000 sivua tekstiä. Tuota paperinippua ei voi hyvällä tahdollakaan sanoa johonkin keskittymiseksi.

Mitä tulee osinkoveropäätökseen, siitä oli tulla katastrofi. Se oli todella huonosti valmisteltu ja se olisi kiristänyt pienten osinkojen verotusta ja helpottanut merkittävästi suurosinkojen verotusta listaamattomissa osakeyhtiöissä. Sitä ei kuulema alun perin tarkoitettu.  Miksi sellainen esitys sitten tehtiin?

**

Sanoin Kauppalehden haastattelussa, että yksinkertaisinta olisi vain tehdä yhteisöverokevennystä vastaava kiristys osinkoverotuksen puolelle.  Kyllä, juuri näin. Mutta sanoin näin yrittäjän, omistajan eli osingonsaajan näkökulmasta, en siis valtion pussin näkökulmasta. Esittämämme osinkoverovaihtoehto on julkinen ja löytyy kyllä helposti.

Väännän vielä kerran rautalangasta. Jos yhtiön tulos ennen veroja on 1000 euroa, ennen yhtiöveron laskua siitä olisi jäänyt nettotulosta 755 euroa. Jos tuo kaikki olisi poikkeuksellisesti maksettu osinkona, sitä olisi voinut saada yhteen kertaan verotettuna (jos kaikki muut ehdot täyttyvät) 755 euroa.

Kun yhtiövero laskettiin 24,5 prosentista 20 prosenttiin (mitä olemme kannattaneet koko ajan siten, että se olisi tullut täysimääräisesti voimaan ensi vuoden alusta), tulos verojen jälkeen olisi ollut 800 euroa. Yrittäjä olisi hyväksynyt osinkojen verottamisen tuolla 45 eurolla, jolloin netto-osinko olisi ollut omistajan ja yrittäjän kannalta sama 755 euroa.

Nykyisessä hallituksen mallissa 800 euron osingosta listaamattomassa yhtiössä jää nettona osingonsaajalle 740 euroa (jos kaikki muut edellytykset täyttyvät).

Minkälaisella matematiikalla tästä saadaan pääministerin väittämä tuplakorotus hallituksen esittämään. Ei mitenkään muuten kuin tahallisella väärinymmärryksellä. Mielestäni yksinkertaisen esimerkin 45 euron vero on pienempi kuin hallituksen hyväksymän mallin 60 euroa.

**

Pääministeri Stubb ilmoitti kesäkuussa pitävänsä Kataisen hallituksen talouspoliittiset tavoitteet voimassa. Uuden hallituksen tavoitteena on siis mm. suhteellisen velkaantumisen taittaminen, valtiontalouden alijäämän painamisen alle 1 % BKT:stä eli tämän vuoden 7-8 miljardin alijäämästä kahteen miljardiin ensi vuonna ja työttömyyden painamista alle 5 prosentin.

Työttömyys on nyt melkein 10 prosenttia. Onnistunutta johtamista on peilattava ainakin itse itselleen asetettuja tavoitteita vasten. Noissa tavoitteissa näyttää riittävän töitä.

Keskusta on tehnyt rakentavaa oppositiopolitiikkaa määrätietoisesti koko vaalikauden ajan. Jos olemme olleet hallituksen kanssa eri mieltä, olemme esittäneet siihen oman vaihtoehtomme. Suomi tarvitsee vaikeassa taloudellisessa tilanteessa poikkeuksellista yhteen hiileen puhaltamista. Muuten emme selviä ongelmistamme.

Tämä taas vaati keskinäistä luottamusta. Keskinäinen luottamus vahvistuu, kun luovumme vanhanaikaisesta politikoinnista eli kilpakumppanin viestin tahallisesta vääristelystä ja virheellisten mielikuvien luonnista. Pääministerin kirjoitus ei vahvistanut luottamusta.