Juha Sipilä kolumnissaan: Onko Suomi valmis väistämättömään?

Katse eteenpäin

Rapatessa roiskuu, mutta siitä en ole yhtään huolissani. Siitä olen kuitenkin huolissani, onko tämä maa valmis väistämättä edessä oleviin uudistuksiin. Hallituksen on nyt ajateltava Suomen etua ja tehtävä se, mitä meiltä vaaditaan. Tällä menolla emme pysty huolehtimaan edes peruspalveluistamme.

Tämä vaalikausi tulee olemaan kaikille heille helppoa, jotka vastustavat muutosta. Arvosteltavaa löytyy joka nurkasta. Tämä hallitus ei ainoastaan puhu uudistuksista, vaan myös toteuttaa ne. Meistä monet pitävät itseään uudistajina. Kaivetaan se uudistaja nyt esiin sieltä pölyn keskeltä. Puheiden on muututtava käytännön teoiksi.

Miksi hallitus ja eduskunta joutuvat sitten leikkaamaan? Siksi, että maamme ei ole kyennyt uudistumaan. Edellinen hallitus päätti mittavista rakenteellisista uudistuksista, mutta niitä ei pystytty viemään läpi. Leikkausten tekeminen on äärimmäisen vastenmielistä ja epämukavaa puuhaa. Joudumme koskemaan monien saavutettuihin etuihin ja kyseenalaistamaan melkein kaikkien yhteiskunnan rakenteiden nykyisiä toimintatapoja.

Tilannetta pahentaa entisestään se, että olemme menettäneet ketteryytemme liialliseksi kasvaneella sääntelyllä ja hallinnoinnilla. Kaiken tämän seurauksena liian moni on vailla työtä ja julkinen taloutemme on kriisissä. Olemme ajautuneet tilanteeseen, jossa meidän on samaan aikaan säästettävä ja vietävä läpi isoja uudistuksia. Emme olisi tässä, jos uudistukset ja varautuminen väestörakenteen voimakkaaseen muutokseen olisi tehty ajoissa.

Sama pätee Suomen kilpailukykyyn. Olemme noin 15 prosenttia perässä kilpailijamaitamme. Suomi ei pystynyt siirtyessään euroon tekemään tarvittavia rakenteellisia uudistuksia työmarkkinoilla ja Nokian vedon ansiosta niitä ei tarvinnut tehdäkään. Aika ei kuitenkaan poistanut näiden uudistusten tarpeellisuutta, ainoastaan siirsi niitä. Tällekin on nyt tehtävä jotain.

---

Hallitus esitteli alkuviikosta uudistetun kustannuskilpailukykypakettinsa. Aikaisemmin esiteltyjen sunnuntai- ja ylityölisien leikkaamisen sijaan hallitus esittää, että lomarahoista leikataan 30 prosenttia. Toinen muutos oli se, että toimenpiteitä koskeva säännösten pakottavuus on voimassa kolme vuotta määräaikaisella lailla.

Muuten paketti pysyi ennallaan. Mukana ovat loppiaisen ja helatorstain muuttaminen palkattomiksi vapaapäiviksi vuosityöaikaa lyhentämättä, sairausloman palkkaa koskevaa säännöksen muuttaminen siten, että ensimmäinen työstä poissaolopäivä on palkaton ja sen jälkeisiltä kahdeksalta sairauspäivältä maksetaan 80 prosenttia normaalista sairausajan palkasta, vuosiloman enimmäispituuden säätäminen kuudeksi viikoksi ja yksityisen työnantajan sosiaaliturvamaksun alentaminen 1,72 prosenttiyksiköllä. Hallitus parantaa myös työntekijöiden muutosturvaa ja helpottaa nuorten naisten työmarkkina-asemaa tasaamalla perhevapaakustannuksia.

Hallitus arvioi, että uudistettu kilpailukykypaketti vähentää omalta osaltaan perustuslakikritiikkiä ja kohtelee tasapuolisemmin palkansaajia. Lomaraha-asiassa hallituksen valmistelussa oli koko ajan selvää, että aloilla, joilla ei noudateta mitään työehtosopimusta, työsopimuksella voidaan sopia lomarahasta, sen maksamisesta tai maksamatta jättämisestä niin kuin tähänkin saakka. Tämä tarkka pykälämuotoilu tarkentuu valmistelun kuluessa.

---

Hallituksen kilpailukykypaketilla on tämänpäiväisen eduskunnan äänestyksen jälkeen enemmistön tuki ja se lähtee nyt yksityiskohtaiseen lainsäädäntövalmisteluun. Laajalle lausuntokierrokselle esitykset on tarkoitus lähettää marraskuussa. Lakiesitykset tuodaan eduskuntaan alkuvuodesta ja tavoitteena on, että ne hyväksytään viimeistään 2016 kesäkuussa.

Elämme yhtä tulevaisuuden kannalta herkintä hetkeä. Ymmärrän myös kaikki ne herkkyydet, mitä tähän kilpailukykypakettiin liittyy. Hallituksen on kuitenkin huolehdittava siitä, että vuonna 2025 Suomi on uudistuva, välittävä ja turvallinen maa, jossa jokainen voi kokea olevansa tärkeä ja yhteiskunnassa vallitsee keskinäinen luottamus.

Muutoksen tuulet puhaltavat tästä myös eteenpäin. Seuraavaksi hallituksen tavoitteena on lokakuun aikana asettaa askelmerkit sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukselle.

Juha Sipilä, pääministeri ja Keskustan puheenjohtaja