Ensi vuoden talousarvioehdotuksen käsittely on alkanut tänään eduskunnan täysistunnossa. Voit seurata keskustelua tämän artikkelin videolta.
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen kaudellaan tekemä ensimmäinen talousarvioehdotus on 87,9 miljardia euroa vuodelle 2024 ja se on 11,5 miljardia euroa alijäämäinen.
Edellisen pääministerin Sanna Marinin (sd.) hallituksen eduskunnalle antama esitys vuoden 2023 budjetiksi oli 80,5 miljardia euroa, ja sen alijäämä oli noin 8 miljardia euroa.
Maanantaina julkaistun vaikutusarvion mukaan leikkaukset osuvat suhteellisesti kovimmin opiskelijoihin ja ansiosidonnaista työttömyysturvaa saaviin työttömiin.
"Nostokurjesta tulossa uhanalainen"
SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman ei säästellytkään sanoissaan puolueensa ryhmäpuheenvuorossa. Lindtman muistutti, että Suomen työllisyys- ja kasvunäkymät ovat kääntymässä heikoiksi kilpailijamaihin verrattuna.
Lindtman oli erityisen huolissaan rakennusalan ahdingosta.
– Ensi vuonna Suomessa asuntorakentaminen taantuu alemmaksi sitten vuoden 1948. Nostokurjesta on tulossa oikeistohallituksen aikana uhanalainen laji Suomessa, Lindtman tokaisi.
Rakennusalan laman vuoksi sieltä voi jäädä useita kymmeniä tuhansia tai jopa satatuhatta ihmistä työttömiksi, Lindtman pelkää. Lindtman sivalsi myös nykyisen hallituksen lisävelanotosta.
– Uutta velkaa hallitus esittää lisää 46 miljardia euroa vaalikaudessa, valtiovarainministeriön ennusteen mukaan velkasuhde ei ole taittumassa kuluvan vaalikauden aikana. Ja kaikki tämä ilman, että hallitus on vielä kohdannut yhtään kriisiä – siis oman itsensä ulkopuolelta.
"Potkut ilman painavaa syytä"
Lindtmanin mukaan nyt tarvittaisiin hallitus, joka kokoaisi kansakuntaa yhteen, mutta kokoomuksen ja perussuomalaisten sanelupolitiikka on hänen mukaansa aiheuttamassa päinvastaisen reaktion.
– Jatkossa voidaan antaa potkut ilman painavaa syytä, työelämän epävarmuudessa painiskelevan nuoren naisen on yhä vaikeampi löytää vakinaista työpaikkaa, kun perusteettomat pätkätyöt laillistetaan ja juuri valmistunut opettaja menettää kesäksi työttömyysturvansa.
Lindtman jatkoi hallituksen syntilistaa vielä työttömyysturvan leikkaamisella, aikuiskoulutustuen lopettamisella sekä ensimmäisen sairaslomapäivän palkattomuudesta.
– Ja jotta hallitus saa vietyä nämä yksipuoliset heikennykset olette rajaamassa työntekijöiden oikeutta osoittaa mieltään näitä heikennyksiä vastaan.
Lindtmanin mukaan etenkin perussuomalaiset on pettänyt kaikki keskeiset puheenjohtajansa Riikka Purran ennen vaaleja antamansa lupaukset. Mutta rikkaiden ja hyväosaisten veronkevennyksistä ei jousteta.
– Nämä summat ovat valtiovarainministerille niin pieniä, että niitä on helppoa herroille luvata. Mutta kun vähävarainen yksinhuoltaja tulee kysymään, voisiko hänen asumistukileikkauksiaan kohtuullistaa edes vähän, niin vastaus on tyly: Parempiosaiset kävivät täällä ensin, rahaa ei enää ole.
Lindtmanin mielestä on kuvaavaa, että hallituksen leikkaustoimia ja hallitusohjelmaa on kehunut tiukasta talouspolitiikastaan tuttu Björn "Nalle" Wahlroos.
Lindtmanin mukaan hallituksen politiikalle on vaihtoehto (varjobudjetti), jonka SDP esittelee eduskunnassa 29. marraskuuta. Siinä hyvätuloisten veronkevennysten sijaan tuettaisiin rakennusalan tilannetta ja autettaisiin muun muassa pitkiä työmatkoja ajamaan joutuvia.
Keskusta huolissaan perheistä
Keskustan varapuheenjohtaja Markus Lohi nosti puolueen ryhmäpuheenvuorossa esiin suomalaisten huolet toimeentulosta sekä lähipalveluista, kuten neuvoloista, terveysasemista ja hoivakodeista.
– Keittiön pöydän ääressä perheenäidit ja -isät tuskailevat rahan riittämistä, kun hinnat ja korot nousevat ja asuminen kallistuu. - - Suomi tarvitsee nyt romahtaneen syntyvyyden ajassa erityisen myönteistä perhe- ja lapsipolitiikkaa. Jokainen leikkaus lapsiltamme ja lapsiperheiltä on väärä signaali, Lohi sanoi.
Hän sanoi keskustan olevan samaa mieltä hallituspuolueiden kanssa siitä, että Suomen talouden pitkäaikaiset velka- ja alijäämäongelmat pitää ratkaista. Keskusta olisi hänen mukaansa valmis tukemaan hallituksen esityksiä esimerkiksi paikallisen sopimisen edistämisestä työpaikoilla ja työttömyysturvan uudistamisesta, mutta muutosten pitäisi olla reiluja myös työntekijän kannalta.
Vihreät verottaisi ympäristöhaittoja
Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne sanoi ryhmäpuheenvuorossa hallituksen budjettiesityksen olevan epäoikeudenmukainen ja epäjohdonmukainen. Hän nosti esiin ristiriidan siinä, että hallitus on sanonut tavoittelevansa toimeentulotuen saajien määrän puolittamista, mutta sosiaalitukien leikkaukset todennäköisesti lisäävät toimeentulotukea tarvitsevien määrää.
Hän hakisi valtiolle lisätuloja verottamalla ympäristöhaittoja enemmän.
– (Sillä) saisi tilaa paitsi reilummalle tasapainottamiselle myös vauhtia vihreään tuottavuuteen; siihen, että täällä tehtäisiin entistäkin arvokkaampaa työtä samalla, kun ympäristön tilaa parannetaan.
Etenkin polttoaineverotuksen alentamista Harjanne pitää huonona ratkaisuna.
–Se heikentää valtiontaloutta, vaarantaa ilmastotavoitteet, syventää tuontiriippuvuutta ja painottuu hyvätuloisille – eikä välttämättä edes juuri näy pumpulla. Kummallista kyllä samaan aikaan leikataan työmatkavähennyksistä, eli toisin sanoen syödään kannustimia sekä työntekoon että autokannan sähköistymiseen, Harjanne sanoi.
Hän muistutti myös ilmasto- ja luontovelasta, joka osin peruuttamattomasti kertyy tulevien sukupolvien niskaan ja jota ei voi kirjanpidolla kiertää.
– Ilmastorealismia on ymmärtää, että käsillä on muutos, joka uhkaa ihmiskunnan ja luonnon sietokykyä. Tarvitaan siis entistäkin nopeampia ja vaikuttavampia toimia ilmastokriisin hillitsemiseksi ja arvokkaan luonnon säilyttämiseksi.
Vasemmistoliitto: "Kylmää politiikkaa"
Kansanedustaja Hanna Sarkkinen (vas.) syytti vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuorossa hallitusta kylmästä, yhteiskunnan vahvimpia suosivasta politiikasta. Hän sanoi, että pienituloisen yksinhuoltajan tulot putoavat 2 000 euroa, mutta ministerien verotus kevenee saman verran.
– Valtio ei olekaan köyhä eikä kipeä, kun hyvätuloisille pitää saada uusia etuja.
Hän arvioi veropohjan heikentymisen ja veroasteen laskun olevan yksi sellainen juurisyy valtion talouden epätasapainoon, jolle hallitus ei tee mitään.
– Hallituskauden aikana veroaste laskee valtiovarainministeriön arvion mukaan 1,7 prosenttiyksikköä. Euroissa tämä tarkoittaa lähes 6 miljardia – eli saman verran kuin haluatte julkista taloutta sopeuttaa. - - Pitämällä veroaste ennallaan ei pienituloisilta tarvitsisi leikata. Mutta te valitsette leikkausten tien, hän sanoi.
Yhtenä esimerkkitoimena hän nostaa esiin listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen porsaanreikien korjaamisen.
Lue myös: Näin ansiosidonnaisen heikennykset vaikuttavat Iiron toimeentuloon – "Saatamme joutua myymään asuntomme"
4:29
Kannustavatko hallituksen päätökset ihmisiä töihin? Heikki Hiilamo vastaa.