Juhani Tamminen muistelee edesmennyttä seurakaveriaan Lauri Monosta lämmöllä.
Tamminen sai kuulla entisen pelikaverinsa kuolemasta keskellä yötä, kun edesmenneen Monosen poika Petteri soitti kertoakseen suru-uutiset. Tamminen ja Mononen pelasivat yhdessä Phoenix Roadrunnersissa kaudella 1976-77, jonka aikana heistä tuli läheiset ystävät.
LUE MYÖS: Karjalainen: Kiekkolegenda Lauri Mononen on kuollut
– Hänen poikansa Petteri soitti mulle yöllä noin yhden aikaan. Heräsin siihen shokkiin, kun hän kertoi mitä oli tapahtunut. Minulla oli hieno kunnia päästä todella lähelle Latea ennen kaikkea Phoenixin vuotena. Tulimme Phoenixissä todella läheisiksi, joten kosketti kovasti, kun Petteri soitti yöllä, Tamminen kertoo MTV Sportille.
Jo nuorisomaajoukkueesta lähtien yhdessä pelanneet Tamminen ja Mononen tulivat keskenään erinomaisesti toimeen. Tamminen kuvailee edesmennyttä kiekkolegendaa oman tiensä kulkijaksi.
– Hän oli kaikilla tavoin oman tiensä kulkija, niin kuin me kaikki sen ajan huippumiehet olimme, mutta Late oli tietyllä tavalla vielä ihan oma lukunsa. Ehkä sen takia meillä synkkasi niin hyvin keskenään, Tamminen muistelee.
LUE MYÖS: Koskettavat muistelot – Jokerit ja HIFK muistivat edesmennyttä Lauri Monosta
Mononen oli pelaajauransa aikana yksi Suomen maajoukkueen vakionimistä arvoturnauksissa. Edesmennyt legenda oli myös yksi ensimmäisistä Pohjois-Amerikassa pelanneista suomalaispelaajista. Tamminen kehuu entistä seuratoveriaan vuolaasti.
– Aikakautensa ehkä kovin laitahyökkääjä. Late oli poikkeuksellinen niin sanottu luonnon pelaaja. Ulkojäillä oli harjoitellut ja hankkinut ominaisuutensa. Ei mitään punttikuureja, vaan omia juttuja.
– Hänellä oli ilmiömäinen luistelutaito ja kyky käsitellä kiekkoa sekä vahva kuin härkä. Hän oli niitä harvoja pelaajia, jotka pystyivät kulmasta nousemaan maalille, oli vastassa kuka tahansa. Sääntöjen sallimissa puitteissa häntä ei pysäytetty, Tamminen sanoo.