Jouluiset näyttävät juhlakattaukset alkoivat yleistyä vasta 1800-luvulla suomalaisissa säätyläiskodeissa.
Sinebrychoffin kotimuseon näyttelyssä illallispöydän keskellä on hedelmäasetelma, mutta tarjolla on erikseen jouluinen makeispöytä marmeladeineen ja marsipaanihedelmineen.
Suuret lautasliinat olivat olennainen osa juhlakattausta.
Jouluisen illallispöydän ranskalainen astiasto on kuulunut kenraalikuverööri krevi Nikolai Adlerbergin perheelle. Pöydän pöytäliina sekä lautasliinat ovat 1800-luvun lopulta ja ne ovat kuuluneet Mannerheim-suvulle.
– Tämä edustaa vaurainta säätyläiskodin juhlakattausperinnettä ja varsinkin joulun aikaan laitettiin parasta pöytään, mitä talosta löytyi. 1800-luvulla jouluruuat olivat hyvin samankaltaisia kuin nykyäänkin. Jouluaterialla kuului asiaan, että nämä kattaukset olivat pienintä yksityiskohtaan myöten hyvin harkittuja, kertoo Sinebrychoffin taidemuseonjohtaja Kirsi Eskelinen.
Sinebrychoffin taidemuseoon on vapaa pääsy. Museon joulunäyttely on avoinna 3.2.2019 saakka.
Herkkuja oli runsaasti tarjolla
Jouluna herkuteltiin makeispöydän herkuilla sekä tee-ja kahvipöytien runsailla leivonnaistarjoiluilla.
– Kahvikupit ovat venäläisen Kuznetsov-tehtaan valmistamia, jos niitä tarkastelee lähempää kupit ovat ruusunmuotoisia, kuvailee Eskelinen.
Jouluiseen kahvipöytään kuuluivat 1800-luvulta alkaen vehnäpullan ohella erilaiset kuivat kakut ja monenlaiset pikkuleivät ja piparkakut.
Joulukuusi alkoi yleistyä suomalaisissa kodeissa vasta vuosisadan vaihteessa 1900-luvulla, mutta helsinkiläisissä säätyläiskodeissa niitä oli jo aiemmin1800-luvun alkupuolella.
– Meidän joulukuusemme on koristeltu punaisilla kreppiruusuilla ja sitten Marsalkan-nauhalla, jossa on raamatullinen lause, sanoo Eskelinen.
Joulukuusen ns. marsalkannauhassa on latinankielinen teksti: ”Gloria in Excelsis Deo” (Kunnia Jumalalle korkeuksissa).
Näyttelyssä esillä olevat astiat on pääosin lainattu yksityishenkilöltä ja ne ovat yhä suomalaisissa kodeissa juhlakäytössä.