Jukka Jalosella on iso vastuu suomalaisen jääkiekon kehittämisestä. Hän nostaa MTV Urheilun haastattelussa tapetille nuorten pelaajien fyysisen harjoittelun.
LUE MYÖS: Jukka Jalonen kertoo kantansa Valko-Venäjällä pelaamiseen: ”Jos hässäkkä jatkuu vielä keväällä…”
Kun Rauli Urama siirtyi Jääkiekkoliiton huippu-urheilujohtajan tontilta TPS:n palvelukseen, jäi liittoon tyhjiö, joka piti täyttää.
Uraman tilalle ei palkattu suoranaisesti ketään, vaan maajoukkueen päävalmentaja Jukka Jalonen ja Nuorten Leijonien päävalmentaja Antti Pennanen lavensivat omaa rooliaan.
Toisilleen hyvinkin tuttu kaksikko vetää suuntaviivoja, joiden pitäisi terävöittää entisestään suomikiekon kokonaiskuvaa.
Jalonen on ollut suunnittelemassa seminaaria, jonka keskiössä on nuorten suomalaispelaajien fyysinen harjoittelu.
– Siinä puolessa on petrattavaa aika lailla. Juniorimaajoukkueiden testiarvot ovat osoittaneet, että nyt kaivataan pientä herättelyä, Jalonen sanoi MTV Urheilun haastattelussa.
– Kiekkoilijoiden pitää pystyä harjoittelemaan laadukkaasti ympäri vuoden. Pitää olla faktaa, ettei harjoittelu ala junnata paikallaan.
(Juttu jatkuu kuvan alla) 
Jukka Jalonen valmentaa A-maajoukkuetta, mutta hänellä on iso rooli suomikiekon kehittämisessä laajemminkin.
”Menee helposti nippelihommaksi”
Suomalainen jääkiekkoilija on perinteisesti hyvinkin fyysinen pakkaus, joka on samalla vahva, nopea ja kestävä – kaikkea sitä mitä vaativassa lajissa tarvitaan. Ote on kuitenkin monessa seurassa lipeämässä.
Junioriseuroissa ei ongelmana ole välttämättä harjoittelun määrä, vaan enemmänkin laatu.
– Fysiikkapuolta harjoitellaan hyvinkin eri tavalla eri seuroissa. Taso on aika kirjavaa. Nyt kaivataan yhtenäistä linjaa ja punaista lankaa tekemiseen, Jalonen sanoi.
Suomi on ollut usein yhden totuuden maa: kun yhtä ominaisuutta on painotettu, toinen on jäänyt vähemmälle. Jalosen mukaan jalkojen räjähtävä voima on yksi osa-alue, joka kaipaa kehittämistä.
– Fysiikkaharjoittelu menee helposti nippelihommaksi. Enemmänkin kaivattaisiin perustekemistä ja perusharjoittelua, ettei toiminta menisi liialliseksi nysväämäseksi. Kyllä välillä pitää raudankin liikkua.
Peruskuntoharjoittelu tärkeää
Ammattilaistasolla on viime vuosina herätty jälleen uudelleen huomaamaan, miten iso merkitys jääkiekossa on aerobisella kunnolla. SM-liigajoukkueista esimerkiksi Oulun Kärpät on satsannut paljon matalatehoiseen kestävyysharjoitteluun. Se auttaa palautumiseen ja yleiseen jaksamiseen, mikä taas mahdollistaa paremmin tehoharjoittelun.
Niin sanotulla peruskestävyysharjoittelulla tarkoitetaan liikkumista, jossa syke on 60–70 prosenttia maksimista. Se mahdollistaa puhumisen, eikä kehoon ala muodostua vielä maitohappoa.
Jalosen mukaan vaarana on usein, että heikompikuntoisten syke nousee aerobisessa harjoituksessa liian korkealle, jolloin se ylittää kynnyksen ja muuttuu anaerobisen puolelle.
– Pitää muistaa yksilölliset tarpeet. Hölmöintä on, että juostaan joukkueena kaikki samaa vauhtia. Joillekin riittää aerobiseksi harjoitteluksi reipas kävely.
”Kyse vakavasta asiasta”
Jalonen on vieraillut nuorten maajoukkueen leireillä keskustelemassa linjanvedoista ja aistimassa lajin uusia suuntia. Juniorimaajoukkueiden valmentajat jalkautuvat vastaavasti seuroihin viemään oppia eteenpäin.
Pelillisiä painopistealueita on pelaaminen oman ja vastustajan maalin edessä sekä 1–1-tilanteet kaukalon joka alueella.
– Maalinteko on aina iso juttu. Sen kehittämistä mietitään paljon.
Koronaviruksen aiheuttamat taloudelliset menetykset seuroissa tuovat oman uhkansa toimintaan. Jalonen toivoo hartaasti, että seurat panostaisivat nuorien kehittämiseen vaikeassakin tilanteessa.
– Kyse on vakavasta asiasta. Uskon kuitenkin, että seurat satsaavat nuoriin vastaisuudessakin.