Juristiliitto vaatii kovempia rangaistuksia ihmisille, jotka yllyttävät lapsia rikoksiin

Liiton perjantaina Juristipäivillä julkaiseman kannanoton mukaan rikoslaissa määriteltyä rangaistuksen koventamisperustetta tulisi soveltaa tapauksissa, joissa lapsia on yllytetty tai värvätty mukaan esimerkiksi katujengien väkivaltaan tai huumerikoksiin.

Vastaavaa ilmiötä on nähty esimerkiksi Ruotsin katujengeissä. Alle 15-vuotiaita on käytetty rikoksiin siksi, että he eivät ole rikosoikeudellisessa vastuussa.

Liitto vastustaa rikosvastuuiän laskemista

Teini-ikäisten rikosoikeudellinen vastuu on puhuttanut myös Suomessa, ja esimerkiksi perussuomalaiset on aiemmin ehdottanut, että rikosoikeudellinen vastuuikäraja pudotettaisiin nykyisestä 15:stä 14 ikävuoteen. Nykyiseen hallitusohjelmaan ei rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista ole kuitenkaan kirjattu.

Juristiliiton puheenjohtaja, Helsingin yliopiston prosessioikeuden professori Tuula Linna kertoo STT:lle, että rikosvastuun ikärajan laskeminen ei liiton mielestä ole paras keino ennaltaehkäistä nuorisorikollisuutta ja muun muassa siksi liitto vastustaa ajatusta.

– Nuoria rikoksentekijöitä täytyisi mieluummin auttaa jollakin moniammatillisella viranomaisten yhteistyöllä, jossa ehkä myös koulut ja perheet on osallistettu, sanoo Linna.

Linnan mukaan Tanskassa kokeiltiin suojaikärajan laskemista 14 vuoteen, eikä rikosvastuun laajentaminen vähentänyt nuorten tekemää rikollisuutta.

– Tuntuisi, että se raha, joka menee tähän (rikosoikeudelliseen) järjestelmään, joka ei välttämättä edes ennaltaehkäise nuorisorikollisuutta, tulisi suunnata näihin auttaviin keinoihin, hän sanoo.

Jos jokin rikosoikeudellinen keino tulisi kyseeseen, tulisi se Juristiliiton ja Linnan mielestä suunnata niihin ihmisiin, jotka ovat värvänneet lapset mukaan rikollisiin tekoihin.

– Voi olla, ettei sillä olisi välttämättä kovin suurta merkitystä, mutta se olisi ainakin paheksunnan osoittamista sille, että aikuinen käyttää lasta hyväksi rikoksentekijänä, Linna sanoo.

Liitto vaatii myös, että viranomaisille osoitettaisiin riittävät resurssit torjua katujengi-ilmiön kehittymistä. Muun muassa poliisien ja sosiaaliviranomaisten rahoituksen pitäisi Juristiliiton mukaan olla kunnossa.

Voi vaatia lakimuutosta

Rikoslain mukaan rangaistusta voidaan koventaa esimerkiksi tapauksissa, joissa rikos on tehty osana järjestäytynyttä rikollisryhmää, rikollinen toiminta on suunnitelmallista tai rikos on tehty palkkiota vastaan.

Tuomiota voidaan myös koventaa tekijän aiemman rikostaustan vuoksi tai jos rikoksen taustalla on esimerkiksi rasistinen tai sukupuoliseen suuntautumiseen liittyvä vaikutin.

Käytännössä koventamisperusteen laajentaminen voi siis tarkoittaa muutosta rikoslakiin.

Lue myös: Oikeusministeri Meri haluaa myös perheet vastuuseen jengiongelmasta

Sisäministeri Rantanen yhä nuoremmista rikoksentekijöistä Ylelle: "Pitäisi laskea sitä ikärajaa, että missä iässä lapsi voidaan pidättää"

Pöllöraati pui jengirikollisuuden levittäytymistä Ruotsista Suomeen: "Herätyskello ja poliisin voimannäyte"