Alaikäisten väkivaltarikokset rajussa kasvussa – voisiko alle 15-vuotiaat sulkea laitoksiin?

– Tilanne on lähellä katastrofia. Lastensuojelulaki on vanha eikä se vastaa tätä päivää. Uudistusta tarvitaan, rikosylikomisario Jari Kinnunen sanoo.

– Lapset rikoksentekijöinä on iso inhimillinen ongelma, mutta myös kansantaloudellinen- ja turvallisuusongelma, valtion lastensuojeluyksiköiden johtaja Kaisa Tammi huomauttaa.

Erityisesti alle 15-vuotiaiden osuus vakavista väkivaltarikoksista, kuten törkeistä ryöstöistä ja ryöstöistä jatkaa rajua kasvuaan. Heidän osuutensa väkivaltarikoksista on jo suurempi kuin 15–17-vuotiaiden osuus.

– Tämä on hirvittävän iso ongelma koko yhteiskunnassa tällä hetkellä. Se on kasvussa ja osasyynä on se, että näitä alle 15-vuotiaita käytetään torpedoina. He ovat jo jengeissä ja huumekoukussa. Tälle pitäisi pystyä tekemään jotakin ja kierre pitäisi saada katkaistua. Tällä hetkellä siihen ei ole oikein keinoja, Kinnunen toteaa.

Lue myös: “Meillä nuorimmat vakavan väkivallan tekijöistä ovat 11-vuotiaita” – mikä ajaa jopa lapsia rikoksen tielle? Poliisilla näkemys

Lakiuudistuksia tarvitaan

Murharyhmän jäsenten mukaan nuorten tilanteen parantamiseksi on pakko uudistaa lakeja ja uudistukset pitäisi tehdä pikaisesti.

– Lastensuojelulaki säätelee oikeastaan kaikkea, mitä teemme lasten ja nuorten kanssa. Se laki on vanhentunut ja toisenlaiseen maailmantilanteeseen ja aikaan aikanaan kirjoitettu. Silloin on suojeltu lapsia tietyiltä asioilta. Nyt meidän täytyy löytää parempia keinoja ja olemme nyt sen lainsäädännön alla, Tammi huomauttaa.

– Tähän ongelmaan pitäisi suhtautua avomielisesti ja katsoa laajalla kammalla, mitä kaikenlaisia toimenpiteitä voitaisiin tehdä. Lastensuojelulain uudistaminen on ehdottoman tärkeää, mahdollisesti myös esitutkinta- ja pakkokeinolaki olisi uudistettava, rikosylikomisario (evp.) Thomas Elfgren sanoo.

Kinnusen mukaan ennaltaestävä toiminta yhteiskunnassa on pettänyt. Hänen mukaansa perheille tarvitaan enemmän tukea jo siitä lähtien, kun lapsi syntyy.

Lue myös: Rikospoliisin päällikkö: Helsingin pahimmat ryöstäjät vain 13–14-vuotiaita – "On saatava suljetut laitokset"

Haitalliset hatkamatkat

Nuorten väkivaltarikoksiin liittyy usein myös hatkamatkat. Kodin ulkopuolelle laitoksiin sijoitetut nuoret karkaavat sijoituspaikoistaan, eli lähtevät hatkaan, ja syyllistyvät näillä karkumatkoilla usein myös rikoksiin tai joutuvat rikosten uhreiksi.

Monet näistä vakaviin rikoksiin syyllistyvistä on sijoitettu lastensuojelulaitoksiin, joista karkaaminen tätä nykyä on helppoa. 

Helsingin rikospoliisin päällikkö Markku Heinikari esitti aiemmin Rikospaikan haastattelussa, että hankalimmassa tilanteessa olevien lasten paikka ei ole hatkassa, vaan heille pitäisi olla suljettu laitos, jossa ovet ovat kiinni ja josta karkaaminen ei ole mahdollista.

Murharyhmän jäsenet kannattavat Heinikarin ehdotusta.

– Meillä on jo koulukodeissa erityisen huolenpidon osastoja. Sieltä ei voi lähteä karkuun, se on sillä tavalla valvottu ja hyvin tuettu yksikkö, Tammi sanoo.

Lue myös: Nuoret tekevät hirvittävimmät väkivallanteot tyypillisimmin nimenomaan yhdessä – asiantuntija kertoo syyn ilmiöön

Kovempia pakkokeinoja?

Poliisi ei pysty katkaisemaan alle 15-vuotiaiden rikoskierteitä, koska pakkokeinoja pidättämisineen ja vangitsemisineen ei heidän osaltaan voi käyttää. Alle 15-vuotias rikoksesta epäilty voidaan ottaa säilöön vain 24 tunniksi.

Murharyhmän poliisijäsenten mielestä poliisi ei yksin voi ratkaista ongelmaa eikä kovemmilla pakkokeinoilla ratkaista nuorten väkivaltaongelmaa.

– Ei poliisi ole yhteiskunnan ennaltaestävän toiminnan pettämisen korjaaja, Kinnunen huomauttaa.

 – Poliisilla pitää olla kyky ja mahdollisuus tutkia juttu perusteellisesti riippumatta tekijän iästä. Sen takia poliisin pakkokeinokalustoa on pohdittava, Elfgren sanoo.

Poliisi ei yksin voi estää tai vähentää alaikäisten nuorten väkirikoksia. Millaisia keinoja tarvitaan, jotta nuorten tilanne paranisi? Katso Murharyhmän koko keskustelu videolta.

Lue myös: Jengeihin kytkeytyvillä ruotsalaisnuorilla pelottavia asenteita: "Moni ajattelee, että hyvä jos elää 25-vuotiaaksi"