Rikoksiin syyllistyvien nuorten kiinnittyminen järjestäytyneeseen yhteiskuntaan on epäonnistunut, kertoo rikosoikeuden professori Matti Tolvanen MTV Uutisille. Viime aikoina esillä on ollut niin alaikäisten, mutta myös alle 15-vuotiaiden rikollisuuden huolestuttava kehitys.
MTV Uutiset kertoi keskiviikkona, että poliisin tietoon tulleiden alle 15-vuotiaiden väkivaltarikoksista epäiltyjen määrä on kolminkertaistunut vuosikymmenessä. Poliisista arvioidaan, että resursseja sitoo paljon "höpöhöpö"-ilmoitukset ja tämä on pois tärkeämmästä työstä, esimerkiksi nuorisorikollisuuden torjunnasta.
Lue lisää: Poliisi haluaa eroon tuhansista "turhista" rikostutkinnoista: "10 000 – 20 000 on täysin joutavaa höpöhöpöä, kiusallaan tehtyjä kunnianloukkausilmoituksia"
Lue myös: HS: 11-vuotiasta poikaa epäillään lapsen ryöstöstä Helsingissä
Tolvanen on kiinnittäny huomiota tekojen röyhkeyteen.
– Tilastot kertovat tietystä kehityksestä. Sitä ei pidä hämärtää kertomalla, että yleisesti ottaen nuoret ovat aiempaa lainkuuliaisempia. Ne, jotka eivät ole, näyttävät tekevän entistä röyhkeämpiä ja vakavampia rikoksia. Ennen murtauduttiin öiseen aikaan autoihin, nyt ryöstetään kadulla rahaa teräaseella uhaten. Ei ole vaikea päätellä, kummanlainen toiminta on vaarallisempaa, toteaa Itä-Suomen yliopistossa työskentelevä Matti Tolvanen.
Professorin mukaan riski syyllistyä rikokseen polarisoituu.
– Syitä voi olla monia, mutta keskeistä lienee integraation puute. Rikoksiin syyllistyvien nuorten kiinnittyminen järjestäytyneeseen yhteiskuntaan on epäonnistunut.
Myös professori Sakari Melander pitää suuntaa huolestuttavana.
– Alle 15-vuotiaiden väkivaltarikokset ovat tosiaan lisääntyneet. Kehitys näyttää ainakin näiden tilastojen valossa ilman muuta huolestuttavalta. Vaikea sanoa jotakin tiettyä asiaa, joka olisi mennyt pieleen. Tietyissä selvityksissä mahdollisina syinä on pidetty esimerkiksi mielenterveyteen liittyviä seikkoja sekä rikollisuutta koskevissa asenteissa tapahtunutta mahdollista muutosta eli rikosmyönteisten asenteiden lisääntymistä, toteaa Helsingin yliopistossa työskentelevä Melander.
Lue myös: Katupahoinpitelyjen ja ryöstöjen määrä räjähtänyt viime vuosina, tekijänä yhä useammin nuori: "Ihan joka paikassa emme voi olla välissä", poliisi tunnustaa
"Ruotsissa tässä suhteessa on epäonnistuttu Suomea perusteellisemmin"
Tolvasen mielestä vikaa voi hakea koulutuspolitiikasta, sosiaalipolitiikasta ja ehkä kriminaalipolitiikastakin.
– Viranomaisten kyvyssä ennakoida kehitystä on ollut viiveitä ja puutteita. Ruotsissa tässä suhteessa on epäonnistuttu Suomea perusteellisemmin. Tarvitaan tietoa, tiedon analyysiä ja tietoon perustuvia toimia. Viranomaisten välinen yhteistyö tiukkoine salassapitovelvoitteineen ei saisi estää riskeihin ennakoimista. Poliisinkin toimien pitäisi suuntautua enemmän tulevaan (tietoon perustuvaan analysoituun tilannekuvaan) kuin menneeseen (jo tehtyihin rikoksiin), arvioi Tolvanen.
– Rangaistakin pitää, tarvittaessa ankarasti, mutta pitkässä kehityksessä vain eri viranomaisten integroitu toiminta voisi kääntää kehityksen suunnan.
Lue myös: Katuryöstöt: Poliisi selittää, miten ryöstötilanteessa kannattaa toimia
Melander panostaisi Ankkuri-toimintaan, harrastuksiin ja mielenterveyspalveluihin
Professori Melander ehdottaa, että olisi hyvä pyrkiä laajentamaan jo käytössä olevia rikoksentorjuntatoimenpiteitä, kuten Ankkuri-toimintaa, joka on poliisivetoista ja moniammatillista interventiotoimintaa.
– Se sisältää muun muassa laillisuuskasvatusta, jossa nuorelle tehdään selväksi, mitä tapahtumat merkitsevät lainsäädännön ja rikosoikeudellisten seuraamusten kannalta eli mihin teko olisi voinut johtaa. Lapsi tai nuori olisi hyvä saada ymmärtämään tekonsa vakavuus ja niiden seurausten vakavuus, joihin esimerkiksi väkivaltarikos voi johtaa samoin kuin se, mitä väkivaltarikos merkitsee uhrin kannalta. Tuossa Ankkuri-toiminnassa tähän pyritään ja tämänkaltaisen intervention tulisi olla mahdollisimman nopea. Voitaisiin myös perusteellisesti arvioida tämänkaltaisten toimintaohjelmien kehittämistä entistä vaikuttavammiksi.
– Samoin nuorten rikosten sovittelu voi tarjota rikosoikeudellisia menettelyjä paremman keinon ennaltaehkäistä uusintarikoksia. Ylipäänsä tulisi siis panostaa lasten ja nuorten rikollisuutta ennaltaehkäiseviin toimiin. Tällaisia ovat myös esimerkiksi lasten ja nuorten urheilutoimintaan ja muuhun harrastustoimintaan panostaminen siten, että tällainen toiminta olisi kaikkien lasten ja nuorten saatavilla. Samoin, jos on todennettavissa, että mielenterveyteen liittyvillä syillä on ollut vaikutusta lasten ja nuorten tekemiin rikoksiin, näin arveltiin poliisin raportissa, nuorisopsykiatriaan pääsyn tulisi olla mahdollisimman nopeaa, toteaa Melander.