Jussi Halla-aho avaa näkemyksiään Ukrainan kriisistä: "Neuvotteleminen on turhaa tai täysin moraalitonta"

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä käsittelee nimitystä huomenna. Puheenjohtaja Riikka Purra kuitenkin sanoi tänään MTV Uutisille esittävänsä Halla-ahoa valiokunnan johtoon.

Suomen Kiovan-suurlähetystössä ennen työskennellyt Halla-aho kirjoittaa, että suomalaisissa ja eurooppalaisissa puheenvuoroissa korostetaan diplomatian eli neuvotelujen tärkeyttä.

Hän toteaa, että diplomatia on mielekästä vain, jos osapuolien tavoitteet ovat legitiimejä, ja jos kompromissin saavuttaminen on mahdollista. Ukrainan tilanteessa asia ei ole Halla-ahon mukaan näin.

– Venäjän tavoitteet naapuriensa suhteen eivät kuitenkaan ole legitiimejä, eikä niistä siksi voi tehdä kestäviä ja oikeudenmukaisia kompromisseja.

– Kukaan ei uhkaa Venäjää sotilaallisesti, eikä Venäjä siksi voi sinänsä oikeutettuihin turvallisuusintresseihinsä nojaten vaatia naapurimaitaan alistumaan venäläiseen hegemoniaan tai rajoittamaan omaa ulko- ja turvallisuuspoliittista toimintavapauttaan.

Lue myös: Jussi Halla-aho on nousemassa ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajaksi

Hän pitääkin nykyisiä neuvotteluja "joko turhana tai täysin moraalittomana", sillä tilanteessa ei saada ratkaisuja, joka tyydyttäisi Venäjää, ja olisi kestävä myös Ukrainan tai kansainvälisen oikeuden periaatteiden kannalta.

Keskusteluja on käyty moneen suuntaan. Esimerkiksi Emmanuel Macron on ollut aktiivinen viime aikoina ja puhunut niin Vladimir Putinin kuin Joe Bideninkin kanssa. Toistaiseksi tulosta ei juurikaan ole syntynyt, mutta keskusteluyhteys on edelleen olemassa.

Silti Venäjä on jatkanut joukkojen siirtelyä lähelle Ukrainan rajaa, esimerkiksi Valko-Venäjälle. 

"Jo roomalaiset tiesivät"

Halla-ahon mielestä avainasemassa on nyt Venäjän hyökkäämiskynnyksen asettaminen mahdollisimman korkealle.

– Tähän periaatteeseen perustuu myös Suomen oma "uskottava puolustuskyky". Suomen kokoinen maa ei pysty voittamaan sotaa Venäjän kokoista hyökkääjää vastaan, mutta se voi tehdä hyökkäyksestä niin kalliin, että hyökkäykseen ei ryhdytä.

Halla-aho ei pidä realistisena, että Ukraina pääsisi lähiaikoina Natoon. Sen sijaan tehokas keino olisi hänen mukaansa auttaa Ukrainaa esimerkiksi asetoimituksilla. Tämä nostaisi hyökkäyksen kynnystä.

– Joka tahtoo rauhaa, valmistautukoon sotaan, kuten jo roomalaiset tiesivät. Yksipuolinen pasifismi palvelee vain sitä osapuolta, joka ei ole pasifisti.

Lue lisää: Ukrainan Suomen suurlähettiläs otti kantaa Mika Niikon kirjoitukseen – Halla-aho vastasi ukrainaksi

Suomen Nato-jäsenyys

Halla-aho ottaa kantaa myös Suomessa viime aikoina käytyyn vilkkaaseenkin Nato-keskusteluun. Hänen mukaansa Suomen olisi pitänyt käydä keskustelu jo 90-luvulla, kun tilanne ei ollut jännitteinen.

Perussuomalaisten entinen puheenjohtaja ei kuitenkaan suoraan ota kantaa siihen, pitäisikö Suomen liittyä Natoon. Hän esittää näkökulmia sekä puolesta että vastaan.

Halla-ahon mukaan on naiivia vastustaa sotilasliittoon liittymistä sillä verukkeella, että Suomea ei uhkaisi mikään.

– Eivät Venäjän toimet Ukrainassa tai muilla lähialueillaan johdu siitä, että Venäjä kokisi olevansa uhattu, vaan ne liittyvät Venäjän hegemoniapyrkimyksiin, joiden juuret ja motiivit ovat syvällä historiassa ja psykologiassa, Halla-aho kirjoittaa.

Lue myös: Mika Niikko kertoo viimeisistä hetkistään valiokunnan johdossa: "Joimme kakkukahvit"

Puhumista Nato-optiosta hän puolestaan pitää itsepetoksena, sillä on sinisilmäistä kuvitella, että Suomi voisi kävellä Natoon, kun se meille sopii.

Hän kirjoittaa myös, että Nato-jäsenyysprosessi olisi Suomelle sisäpoliittinen painajainen. Hän viittaa yhteiskunnan polarisaatioon, disinformaatioon ja hybridivaikuttamiseen.

– Kun vaalitkin vielä lähestyvät ja ne voitetaan tai hävitään desimaaleilla, houkutus repivään irtopisteiden keräilyyn hautaisi alleen pyrkimykset kansalliseen konsensukseen.

Halla-ahon mielestä turvallisuutta pitää ajatella pitkällä aikavälillä ja jo hyvän sään aikana.

– Naapureiden kanssa on tultava toimeen ja muistettava omien voimien rajat. On estettävä sellaisten intressien syntyminen, joita naapurilla olisi kiusaus ryhtyä suojelemaan. Venäjältä muuttaneet kaksoiskansalaiset ovat tällainen intressi.

Suomen ei pitäisi myöskään altistaa itseään painostukselle, uhkailulle ja voimatoimille eikä vähentää mahdollisuuksia puolustautua, kirjoittaa Halla-aho.

– Venäläisten maakaupat, Ottawan miinasopimukseen liittyminen ja kiihkomielisen ilmastopolitiikan syventämä energiariippuvuus Venäjästä ovat hyviä esimerkkejä omiin muroihin lorottelusta.