Työmarkkinakysymys kuumensi tunteita, Niinistön puuttuminen rasismikohuun sai tukea – näin MTV:n Presidenttitentti eteni

Lue alta, kuinka tentti-ilta eteni.

Kaikista maailman johtajista, kenet haluaisit kutsua saunomaan?

Saunan lauteilla istunut saunatonttu Mika Tommola kysyi ehdokkailta, että kaikista maailman johtajista, kenet sinä haluaisit kutsua saunomaan?

Harkimo saunoisi Yhdysvaltojen entisen presidentin Barack Obaman kanssa.

Essayah ottaisi saunakaveriksi Tanskan pääministerin Mette Fredriksenin.

Mika Aaltolan sauna kihisisi Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin kanssa.

Urpilainen heittäisi löylyjä Euroopan komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin kanssa.

Andersson kutsuisi saunaan Israelin pääministerin Benjamin Netanjahun. Andersson sanoo, että löylyjä heitettäisiin niin kauan, että on saatu sovittua tulitauosta.

Rehn saunoisi Yhdysvaltojen nykyisen ulkoministerin Antony Blinkenin kanssa.

Halla-aho sanoi haluavansa saunoa Brunein sulttaanin kanssa.

Haavisto kutsuisi saunaan YK:n pääsihteerin Antonio Guterresin.

Lue myös: "Brunein sulttaani" – Halla-ahon hämmentävä vastaus saunakysymykseen sai muut ehdokkaat repeämään

Tällainen on Jussi Halla-ahon saunakaveriksi haaveilema Brunein itsevaltainen sulttaani

Käsiäänestys meni nauruksi: Onko tässä nyt jokin lokki lentämässä

Hallitus leikkaa kehitysyhteistyörahoista hallitusohjelman mukaisesti yli miljardin.

Kahdenväliset ohjelmat loppuvat hallituskauden aikana Afganistanissa, Myanmarissa, Keniassa ja Mosambikissa.

Leikkauksia on luvassa myös YK-järjestöille ja humanitaariseen apuun.

Kehitysavun leikkaukset hyväksyvät presidenttitentin käsiäänestyksessä Sari Essayah, Harry Harkimo ja Jussi Halla-aho. Alexander Stubb ja Olli Rehn heiluttavat kättään puolitiessä.

– Onko tässä nyt jokin lokki lentämässä, Harkimo vinoili.

Stubbin mukaan ulko- ja turvallisuuspolitiikka ei ole koskaan mustavalkoista.

– Ei voi antaa kyllä- tai ei-vastausta. (…) En olisi leikannut noin paljon itse. Mutta kehitysyhteistyötä ei pidä pitää loputtomiin.

Urpilainen suorastaan tärisee ilmaistessaan Stubbille erimielisyytensä asiassa.

– Tähän asiaan on nimenomaan olemassa kyllä- tai ei-vastaus ja olisin toivonut, että sinultakin, Alex, olisi sellainen tullut. Nämä leikkaukset ovat suuri geostrateginen virhe, Urpilainen sanoi.

– Itse olisin leikannut kehitysyhteistyöstä huomattavasti enemmän, koska valtiolla ovat tietyt ydinvelvoitteet ja ydintoiminnot, kuten omien kansalaisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin puolustaminen ja turvaaminen, Halla-aho toteaa.

Eivätkö suomalaiset halua puhua sotaretoriikasta?

Sotaretoriikka on ollut kovaa muun muassa Ruotsissa, Norjassa, Virossa, mutta Suomessa toppuutellaan. 

On jopa pohdittu, että lähteekö Venäjä kokeilemaan onneaan jossain päin Nato-rajaa. Eikö suomalaiset halua puhua näin ahdistavasta tulevaisuuden kuvasta?

Rehnin mukaan Ruotsissa ja Norjassa ei ole panostettu yhtä voimakkaasti omaan puolustukseen ja huoltovarmuuteen kuin Suomi.

– On erittäin tärkeää, että kaikissa tilanteissa pidämme kiinni omasta puolustuksesta, reserviläisarmeijasta ja maan puolustustahdosta.

Lue myös: Stubbilta kolme räväkkää vaatimusta Venäjä-toimiin: "Voi olla joitakin oikeudellisia ongelmia, mutta…"

Uhkaskenaario arktisella alueella: Venäjä ottaa Huippuvuorten sataman haltuunsa

Nato varautuu sotaharjoituksissaan skenaariossaan, jossa Venäjä on saavuttanut merkittäviä voittoja Ukrainassa vuonna 2028. Yhdysvalloissa on presidenttinä Donald Trump, joka on sanoutunut irti Euroopan puolustuksesta.  

Kun saatte tiedon Venäjän joukkojen maihinnoususta, kuka on se ulkomainen taho tai henkilö, johon olisitte ensimmäisenä yhteydessä?

Stubb: Ensimmäinen on Naton pääsihteeri. Toinen ja huomattavasti tärkeämpi ovat kaikkien Pohjoismaiden johtajat.

Haavisto: Ilman muuta ensimmäinen on Norjan pääministeri. Mitä on Norjan näkökulmasta tapahtunut, ja mitä Norja on edellyttänyt Natolta. Onko viidennen artiklan mukainen toiminta käynnistetty?

Missä tilanteessa suomalaisjoukkojen lähettäminen alueelle sitten tulisi ehdokkaiden mielestä ajankohtaiseksi?

Li Anderssonin mukaan Suomi on velvollinen auttamaan.

– Pidän aika todennäköisenä, että me lähettäisimme nimenomaan sinne joukkoja.

– Itse kunkin kannattaisi ihan iltalukemiseksi tutustua Pohjois-Atlantin sopimuksen viidenteen artiklaan. Siinä todetaan, että jos jokin jäsenmaa joutuu sotilaallisen hyökkäyksen kohteeksi, muut maat avustavat tarpeeksi katsotulla tavalla, Halla-aho kuittaa.

– Kuvittelisin, että tuossa tilanteessa meillä olisi kriisi päällä omillakin alueilla. Ja Suomen ensisijainen tehtävä olisi puolustaa Naton pisintä rajaa Venäjän kanssa, hän lisää.

Lue myös: Urpilainen kuittasi Aaltolalle kokemuksesta: "Sitten kun joskus ehkä Mika säkin oot ministeri"

Stubb: Suomi on Yhdysvaltain kymmenen parhaan kumppanin joukossa 

Donald Trumpin mahdollinen valinta toiselle kaudelle on herättänyt huolta Euroopassa. Trump on todennut muun muassa, että Yhdysvallat ei puolustaisi hänen kaudellaan Eurooppaa sodan syttyessä.

Li Anderssonin mukaan Trumpin mahdolliseen valintaan liittyy riskejä, vaikka hän ei pystyisi esimeriksi katkaisemaan aiemmin sovittuja sopimuksia. Hänen mukaansa Trumpin mahdolliseen kauteen valmistaudutaan parhaiten niin, että ei olla liian riippuvaisia Yhdysvalloista.

Olli Rehnin mukaan Suomen presidentin pitää pärjätä kenen kanssa tahansa, kuka sitten USA:n johtajaksi valitaankin.

Eli jos käsi tulee polvelle, ette hätkähdä?

– Käsi tulee siirtää pois polvelta, Rehn nauratti yleisöä.

Alexander Stubbin mukaan Yhdysvallat ei keskity monenkeskiseen yhteistyöhön vaan kumppaneihin.

– Uskallan väittää, että me olemme aika hyvässä asemassa. Jos Trump joutuisi tällä hetkellä määrittelemään 10 tärkeintä strategista kumppaniaan, Suomi olisi yksi niistä. Me olemme hyvin tärkeä maa Yhdysvalloille.

Myös Pekka Haavisto uskoo Suomen tietynlaiseen erityisasemaan USA:n silmissä.  Toisaalta hän muistuttaa myös Trumpin ilmastokannoista. Hänen mukaansa Suomen pitää pitää tässä asiassa ”liekkiä yllä”. 

– Mitä sillä (Trumpin valinnasta) huolissaan olemisella voidaan saavuttaa? kysyy Jussi Halla-aho.

– Kun nyt luodaan kauhukuvia siitä, miten mahdollinen Trumpin hallinto keskeyttäisi avun Ukrainalle, niin se on jo nyt jäissä Joe Bidenin valtakaudella maan sisäpoliittisten kiistojen takia. On ihan kohtuullinen odotus, että eurooppalaiset tekevät enemmän maan turvallisuutensa eteen.

Lue myös: Stubb haluaa Naton huippukokouksen Suomeen

Rakentuuko Suomen turvallisuuspolitiikka liikaa Yhdysvaltojen varaan ja voiko sitä arvostella?

Jutta Urpilainen katsoo, että Suomen turvallisuuspolitiikka ei pohjaudu liikaa Yhdysvaltojen varaan. Urpilainen sanoo, että Yhdysvaltoja voi ehdottomasti arvostella.

Stubbin mielestä keskustelut Ukrainasta ja Yhdysvalloista osoittavat, että Suomi on maailmanpolitiikan keskiössä.

Haaviston mukaan on tärkeää, että Suomen ulkopolitiikka ei johdeta Washingtonista eikä Brysselistä vaan Suomesta käsin.

Pitäisikö Unkarilta viedä äänioikeus EU:ssa?

Kaikki ehdokkaat olisivat valmiita laittamaan kovat piippuun Unkarin kanssa, jos se jatkaa niskoitteluaan

Essayahin mielestä ajankohta ei olisi kaikkein otollisin, koska Ruotsin Nato-jäsenyyttä yritetään saada maaliin.

Anderssonin mielestä EU:ssa on katsottu Unkarin kiristystä ja toimintaa liian kauan. Andersson sanoo, että nyt on aika ottaa kovat keinot käyttöön.

Rehnin mukaan Unkarilta on otettava äänioikeus pois, jos se jatkaa yksin kulkemistaan ja blokkaa Euroopan kannalta välttämättömät päätökset.

Haavisto mukaan EU: ulkopoliittisen päätöksenteon ongelma on se, että yksi maa voi blokata päätöksentekoa.

Urpilaisen mielestä EU:ssa pitäisi siirtyä ulkopolitiikassa määräenemmistö päätöksentekoon.

– Se on aivan kestämätön tilanne, että meillä on yksi maa, joka blokkaa kantojen ottamisen ja sitä kautta heikentää Euroopan unionin globaalia roolia, Urpilainen sanoo.

Halla-aho sanoo, että Unkarin toiminta Ukrainan ja Venäjän suhteen vaarantaa selkeällä tavalla meidän kaikkien turvallisuuden.

Onko sodasta maalattu liian ruusuista kuvaa?

Sotatieteilijä Ilmari Käihkö kirjoitti Ylellä, että päättäjien ja journalistien on katsottava peiliin: Ukrainan tilanteesta on ylläpidetty liian ruusuista kuvaa.

Jussi Halla-ahon mukaan kenenkään ei pitäisi luoda ainakaan ”todellisuudesta irtaantunutta optimismia”. Hänen mukaansa myös apu on ollut liian hidasta.

– Pitää ymmärtää se, miten vakava ja huono tilanne on ja toimia sen mukaisesti. (…) Ukrainalaiset eivät voi sotia seteleillä, he tarvitsevat tykistöammuksia ja raskasta kalustoa, joita tällä hetkellä on vaikea saada.  

Mitä jos Ukraina häviää?

Ukrainan sodasta uhkaa tulla eräänlainen ikiliikkuja. Siitä huolimatta lännen aseapu takkuaa pahasti. Ukraina tarvitsee nopeasti lisää raskasta kalustoa.

Onko tämä kaikki puhe Ukrainan voiton tärkeydestä pelkkää teatteria?

Kaikki ehdokkaat puhuvat tuen puolesta.

– Ukraina ei ole voittamassa sotaa nykyisillä resursseilla. Onkin tärkeää, että Euroopan unioni jatkaa päättäväistä tukeaan. Viikon päästä tuleva huippukokous on todella kriittinen, Olli Rehn toteaa.

Venäjä pitää lyödä, Mika Aaltola tähdentää.

– Tämä (avun takkuaminen) on läntistä sokeutta. Onneksi sitä viisautta Suomesta löytyy. Venäjän voiman täytyy kohdata vastavoima. Jos se ei kohtaa sitä Ukrainassa, se kohtaa sen myöhemmin ja paljon kivuliaammin muualla.

Jutta Urpilaisen mukaan apu ei ole ollut niin vähäistä kuin on puhuttu, ja hänen mukaansa se on yllättänyt Venäjänkin. 

Mistä asioista presidentin on syytä pitää näppinsä erossa?

Harkimon mukaan presidentin pitää päättää, että mihin hän haluaa ottaa kantaa ja sanoa mielipiteensä

– Emme me pysty tässä alkaa päättämään, että koska presidentti saa puhua ja koska ei. Se riippuu minkälainen tilanne on. Hän ottaa kantaa, koska katsoo aiheelliseksi.

Halla-aho kiersi kysymyksen Niinistön rasismikommenteista

Presidentillä on merkittävää mielipidevaltaa ulko- ja turvallisuuspoliittisen vallan rinnalla. Myös iso osa suomalaisista toivoo maalle arvojohtajaa, joka nostaa mielestään tärkeitä asioita julkisuuteen ja myös edistää niitä.

Presidentti Sauli Niinistö otti viime kesänä kaksi kertaa kantaa hallituksen rasismikohuun. Hän lähestyi asiaa muun muassa ulkomaisen mainehaitan kautta sekä vaatimuksena nollatoleranssista rasismiin.

Jussi Halla-aho väisti hänelle kohdistuvan suoran kysymyksen asiasta toteamalla haluavansa kiinnittää mieluummin huomiota nuorison väkivaltaan sekä jengi- ja huumerikollisuuteen.

Lue myös: Halla-aho antoi Niinistölle palautetta: "Vääristynyt kuva todellisuudesta"

Halla-ahon mielestä Niinistö ei ollut myöskään perehtynyt syvällisesti asioihin, joihin otti kantaa.

– Se oli vääristynyt kuva todellisuudesta niin kuin minä sen tunnen.

Pekka Haaviston mielestä Niinistö toimi oikein. Samaa mieltä Haavisto oli Halla-ahon kanssa nuorison ongelmista.

Alexander Stubb peesasi Haavistoa.

– Se oli paikka jossa Niinistä nimenomaan osoitti arvojohtajuutta. 

Li Anderssonin mielestä pitää voida sanoa ääneen sen, että rasismi on todellinen ongelma Suomessa. Hän toivoi kaikilta ehdokkailta selkeitä kannanottoja asiaan.

–Kohtele toisia niin kuin haluat, että sinua kohdellaan. Presidentti otti oikeaan asiaan kantaa oikeaan aikaan, Harry Harkimo totesi.

Halla-ahon mukaan kielteinen puhe maahanmuuttajista johtuu tavallaan maahanmuuttajaryhmistä itsestään.

Jutta Urpilainen sanoi joutuneensa vastaamaan Brysselissä useasti kysymykseen ”onko Suomi rasistinen maa”.

–Ihmisarvo on jakamaton. 

Tentissä varsin hiljaa aiemmin pysynyt Mika Aaltola tuki Niinistön toimintaa rasismiasiassa.

–Hän on tuonut asiaan tolkkua, ilman että ollaan tukkanuottasilla. 

Lue myös: Hjalliksen imitaatio sai Stubbin hymähtelemään – "Olen käsittänyt väärin nämä tentit"

Halla-aho: Olemme viiden tai kymmenen vuoden päästä pahemmassa tilanteessa

Jussi Halla-aholta kysytään presidentin roolista, jos työmarkkinatilanne tulehtuu entisestään kevään aikana?

Halla-aho sanoo, että presidentti ei voi lähteä mikromanageroimaan yhteiskuntaa eikä ryhtymään työmarkkinnatilanteen osapuoleksi.

Halla-aho sanoo myös, että Suomi elää tällä hetkellä kroonisesti velaksi ja laiha sopu tarkoittaisi Halla-ahon mukaan sitä, että ongelma jatkuu. 

– Olemme viiden tai kymmenen vuoden päästä pahemmassa tilanteessa, jossa entistä suurempi osa julkisesta rahasta kuluu velan korkojen maksamiseen.

Kysymys työmarkkinoista kuumensi ehdokkaita

Ammattiyhdistysliike vastustaa hallituksen leikkaustoimia ja muutoksia työehtoihin, mutta lakot ja muut työtaistelutoimet vaikuttavat vahvasti kansalaisten ja yrittäjien arkeen.

Kommentit tilanteesta jakaantuivat ehdokkaiden kesken vahvasti.

Harry Harkimon mielestä toiset ehdokkaat luistelevat vastuustaan mielipiteiden ilmaisussa siihen, mitä he eivät presidenttinä tekisi. Hän muistutti, että kukaan ei ole vielä presidentti, vaan kaikkien pitää kertoa tässä vaiheessa kantansa.

– Tämä maa on edennyt 15 vuotta samaan tahtiin, mutta mitään ei ole tapahtunut. Jotain pitää tehdä.

Rehn kutsuisi osapuolet keskenään kahville ”ilman ovilieveä ja kameroita”.

Li Andersson moitti hallitusta kovin sanoin. Hän totesi, että jos hallituksen suunnitelmat toteutuvat, työntekijän turva tulee olemaan Pohjoismaiden heikoimpia.

– Tämä on valittu konflikti ja yhdessä tekemisen vastakohta.

Sari Essayah muistutti Suomen olevan Euroopan velkaantunein maa.

–Suunnanmuutos on paikallaan.

Suomi menee pian lakkoon – Stubb ja Rehn kommentoivat

Ensi viikolla on luvassa iso määrä lakkoja teollisuuteen, kauppaan ja liikkumiseen. Lisäksi Helsingin Senaatintorilla on mielenosoitus ensi viikon torstaina.

Alexander Stubb on päähallituspuolue kokoomuksen ehdokkaana sekä puolustanut työntekijöiden perustuslaillista oikeutta lakkoilla että moittinut ehdokkaita, jotka ovat esittäneet ratkaisuja hallituksen ja ay-liikkeen erimielisyyteen.

– Tasavallan presidentillä pitää riittää ymmärrystä kaikille ihmisille. Hän on yhdistävä tekijä ja toivoo, että osapuolet lähentyvät, Stubb toteaa nyt.

Olli Rehn on Stubbin kanssa eri mieltä.

– En voisi presidenttinä katsoa, että Suomen talous luisuu kaaokseen, Rehn toteaa.

Hän toivoo, että asia ratkaistaisiin keskustellen.

Grönlund: Vain skandaali tai suuri epäonnistuminen voi muuttaa asetelmat

Presidentinvaaleissa kaikki on vielä auki, mutta gallupit antavat osviittaa siihen, miltä lopputulos voi näyttää.

Myös viimeiset tentit ja niissä onnistuminen tai epäonnistuminen ja mahdolliset skandaalit voivat muuttaa tilannetta, toteaa MTV Uutisten vaaliasiantuntija Kimmo Grönlund Etkolähetyksessä. Hän ei kuitenkaan usko mitään dramaattista tapahtuvan.

–Jussi Halla-aho on pysynyt pääsemään kärkiehdokkaiden kannoille ja se tuo uutta jännitystä. Moni miettii vielä, äänestääkö taktisesti.

Halla-aholla ovat Grönlundin mukaan vielä teoreettiset mahdollisuudet päästä toiselle kierrokselle.

– Tällä hetkellä näyttää kuitenkin turvalliselta sekä Alexander Stubbin että Pekka Haaviston johto.

Grönlund arvioi äänestysprosentin nousevan 75 prosenttiin.

–80 prosenttiakaan ei olisi mahdoton, mutta se ei ole yleistä suomalaisessa kulttuurissa.

Millainen merkitys tv-väittelyillä on?

Toimittaja Maria Nykäsen juontamassa Etkolähetyksessä oli vieraina viestintäjohtaja Mikael Jungner ja Ellun Kanojen toimitusjohtaja Taru Tujunen.

Studiossa pohdittiin muun muassa sitä, millainen merkitys tv-väittelyillä on

Tujusen mukaan suomalaiset ovat televisiota katsovaa kansaa, ja tv-tentillä on merkitys erityisesti suurimipien ikäluokkien joukossa.

Alle kolmekymppisten joukossa äänestyspäätös syntyy Tujusen mukaan muilla alustoilla ja muilla perusteilla.

Jungner arvioi, että jos on vähänkin taitavampi esiintyjä, jolla on vastaukset valmiiksi mietittynä, niin väittely on pikemminkin näyttelysuoritus, jossa persoonat eivät tule esiin.

Nappaa tästä bingo kotikatsomoon

Presidentinvaalitentti on pian alkamassa. Nappaa tästä bingo iltaan!

Aiemmin nähtyjen vaalitenttien myötä jokaiselle ehdokkaalle on muodostunut jo klassisia lausahduksia. Kuullaanko nämä kaikki heitot MTV:n vaalitentissä tänä iltana?

Voit napata alta bingon täytettäväksi vaalitentin aikana. Hihkaise "Bingo!" jos saat rivin täyteen! Muista myös jakaa kuva bingotuloksestasi ja käyttää #mtvvaalit

Lue myös: Presidenttitentin juontaja on kiinnittänyt huomiota yhteen asiaan vaalikeskusteluissa: "Välillä miettii, keille he oikein puhuvat"