Eduskunta aloittaa syyskautensa tänään. MTV Uutiset listasi kahdeksan tärppiä, joita kotikatsomojen kannattaa politiikan syksyssä tarkkailla.
Alkava syksy on Petteri Orpon (kok.) hallituksen debyyttikausi.
Taakse jäänyt politiikan kesä oli vilkas. Syksyllä hallitus pääsee toteuttamaan ohjelmaansa ja eduskunta keskustelemaan lakiesityksistä.
MTV Uutiset kokosi kahdeksan tärppiä politiikan ja eduskunnan syksyn seuraamiseen.
1. Rasismikeskustelu
Syksy alkaa täydellä rytinällä, kun eduskunta käsittelee tällä viikolla yhdenvertaisuutta edistävää hallituksen tiedonantoa.
Kesällä nousi kohuja perussuomalaisten, valtiovarainministeri Riikka Purran sekä eroamaan joutuneen elinkeinoministeri Vilhelm Junnilan ja hänen seuraajansa Wille Rydmanin vanhoista rasistisista kirjoituksista.
Eduskunta keskustelee tänä keskiviikkona ja äänestää perjantaina tiedonannosta sekä ministerien Purran ja Rydmanin luottamuksesta.
Pysyvätkö hallituksen rivit suorana, mitä tekee kapinakansanedustaja Eva Biaudet (r.)? Miten toimivat oppositiopuolue keskustan kansanedustajat? Ketkä edustajat pysyvät poissa salista kiusallisiksi kokemiensa äänestyksien ajan?
Lue myös: Yli 10 000 osoitti mieltä rasismia vastaan Helsingissä – mielenosoittajat kertovat, mikä sai heidät lähtemään mukaan
2. Budjetti
87,2 miljardia euroa. Se on menojen määrä tämänhetkisessä ehdotuksessa Suomen ensi vuoden budjetiksi.
Valtiovarainministeriö on laatinut ehdotuksen, joka kehitetään lopulliseen muotoonsa hallituksen budjettiriihessä 19.–20. syyskuuta.
Budjetin linjaukset niin veroista kuin sosiaalituistakin vaikuttavat ainakin jollain tavalla konkreettisesti jokaisen suomalaisen elämään.
Eduskunnassa budjettia käsitellään valtiovarainvaliokunnassa keskustan Markus Lohen johdolla. Täysistunnossa budjetista keskustellaan joulukuussa.
3. Työmarkkinatoimet
Hallitus pyrkii jättämään suomalaiseen yhteiskuntaan pysyvää kädenjälkeä työmarkkinapolitiikallaan.
Eduskuntaan pyritään saamaan jo syksyn aikana esitykset siitä, kuinka poliittisten lakkojen kesto rajataan enintään vuorokauteen, tukilakkoja rajoitetaan ja laittomaan lakkoon osallistuvalle työntekijälle rapsahtaisi 200 euron sakko.
Poliittisia lakkoja haluttaneenkin järjestää ennen sitä. Esimerkiksi palkansaajajärjestö SAK ilmoitti jo taannoin kohottavansa "järjestöllistä valmiuttaan". Kansan kielellä se siis varautuu työtaistelutoimiin, jopa lakkoihin.
Ammattiliittojen soppatykit voivat tuoda politiikan ja eduskunnankin syksyyn melko tulistakin lisämaustetta.
Lue myös: Politiikan syksy tärähtää käyntiin tämän viikon suurella tapauksella – pitävätkö hallituksen rivit?
4. Käynnistyykö kapinoita?
Sekä sosiaaliturvaleikkaukset että työmarkkinatoimet voivat olla hankala pala nieltäväksi monille hallituspuolueidenkin kannattajista.
Ennakkoarvioissa moni on miettinyt etenkin sitä, miten perussuomalaisten pienituloiset kannattajat reagoivat hallituksen oikeistolaiseen politiikkaan. Toisaalta kesän rasismikohut ja hallitusyhteistyö ylipäätään ovat jo aiheuttaneet RKP:ssä sisäistä juopaa ja epäröintiä.
Syntyykö rivikansanedustajilla haluja irtautua ryhmän linjasta ja mahdollisesti epäsuosituista uudistuksista?
Tuoreilla eduskuntaryhmän puheenjohtajilla, Matias Marttisella (kok.), Jani Mäkelällä (ps.), Otto Anderssonilla (r.) ja Peter Östmanilla (kd.) riittää tekemistä rivien suorina pitämisessä.
5. 121 lakiesitystä
Eduskunnan on tarkoitus saada hallitukselta syyskaudella yhteensä 121 lakiesitystä. Niistä 49 liittyy budjettiin, joten muita esityksiä on yhteensä 72.
Luvassa on esimerkiksi viime vaalikaudella suuren riidan aikaansaanut saamelaiskäräjälain uudistus, osakesäästötilin ylärajan korottaminen 100 000 euroon sekä nikotiinipussien myyntiä, ominaisuuksia ja pakkauksia koskeva lakiesitys.
Valpas politiikan seuraaja pitää silmällä muutakin kuin politiikan näkyvintä pintakuohua, vaikka olettaa voi, ettei vaikkapa säteilylain 75 §:n uudistus tai erääseen Ecuadorin kanssa tehtyyn ja vuonna 2010 irtisanottuun sopimukseen liittyvän lainsäädännön kumoaminen herätä hirmuisen suurta yhteiskunnallista debattia.
6. Oppositio luo itseään uudelleen
Viime vaalikauden hallituspuolueista neljä – SDP, keskusta, vihreät ja vasemmistoliitto – ovat nyt oppositiossa.
SDP:llä on uusi puheenjohtaja Antti Lindtman ja torstaina päätettävä uusi ryhmän puheenjohtaja. Myös vihreillä on uusi puheenjohtaja Sofia Virta, ja keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi palaa Antti Kurvinen.
Minkälaisella strategialla oppositiopuolueet ryhtyvät kirittämään ja kritisoimaan hallitusta?
Varsinkin keskustassa mutta myös vihreissä on perinteisesti ollut ymmärrystä oikeistolaisellekin talous- ja työmarkkina-ajattelulle. Minkä verran puolueet vastustavat hallituksen toimia, voiko jokin hanke saada oppositiosta tukea?
7. Mitä tekee Sanna Marin?
Sanna Marin nousi viime vaalikaudella pääministeriksi, SDP:n puheenjohtajaksi ja globaaliksi julkkikseksi. Nyt hän on rivikansanedustaja ja ulkoasiainvaliokunnan jäsen, joka ei osoittanut kesän aikana erityistä aktiivisuutta julkisessa poliittisessa vaikuttamisessa.
Miten noin 35 600 kansalaisen luottamuksen viime eduskuntavaaleissa saanut äänikuningatar toimii riviedustajana? Jatkaako Marin edes vuotta loppuun kansanedustajana vai kutsuvatko muut tehtävät?
Marinin lisäksi myös vihreiden Maria Ohisalo palaa puheenjohtajan paikalta rivikansanedustajaksi.
8. Presidentinvaalit
Syyskauden lopussa presidentinvaalien kampanjointi on jo kovassa vauhdissa. Vaalien ensimmäinen kierros järjestetään 28. tammikuuta 2024.
Kansanedustajista ehdolla ovat Jussi Halla-aho (ps.), Sari Essayah (kd.) ja Hjallis Harkimo (liik.) sekä valitsijayhdistyksen kautta pyrkivä Pekka Haavisto (vihr.). Li Andersson (vas.) ja Anna-Maja Henriksson (r.) ovat ilmaisseet harkitsevansa ehdokkuutta.
Säteilevätkö presidentinvaalien keskustelut kansanedustajien debatteihin tai toisinpäin? Mitä seurauksia kahdelle päähallituspuolueelle on siitä, että toisen ehdokas on kontroversiaali konservatiivi Halla-aho ja toisella hyvin liberaalina pidetty Alexander Stubb?