Kai Suikkanen ei ollut varsinaisesti valmentajamarkkinoiden kuuminta valuuttaa Kärpistä viime kevätkaudella tulleiden potkujen jälkeen. Suomalaisluotsi oli vielä alkukaudesta ilman joukkuetta, mutta sai valmennustehtäviä marraskuun lopussa EBEL-liigan viimeisenä majailleesta italialaisesta HC Bolzanosta. Nyt Bolzano valmistautuu sensaatiomaisesti monikansallisen sarjan finaaleihin. Mitä on tapahtunut?
Videolla kuvaa Bolzanosta, joukkueen päävalmentaja Kai Suikkasesta, hyökkääjä Matias Soinnusta ja maalivahti Pekka Tuokkolasta.
Bolzanon suomalaishyökkääjä Matias Sointu, 28, sanoo MTV Sportille, että joukkue oli sekaisin ennen kuin Suikkanen hyppäsi peräsimeen.
– Ehdin olla joukkueessa parisen viikkoa ja pelata muutaman pelin, ennen kuin valmentaja vaihtui. Tuntui, että pukukoppi oli aika sekaisin. Ilmapiiri oli kyllä maansa myynyt ja heikko siinä vaiheessa. Jotain piti tehdä, Sointu kertoo puhelimitse.
Seura teki. Bolzanoa ensimmäistä kautta luotsannut kanadalaisitalialainen Pat Curcio sai väistyä, ja tilalle asteli suomalainen Suikkanen. Koppikieli pysyi englantina, jota Soinnun mukaan ymmärtävät joukkueessa kaikki pelaajat.
– Kyllähän "Kaitsu" on tässä nousussa ollut suuressa roolissa ja saanut joukkueen hyvään lentoon, Sointu kehuu.
– Kaitsu on hyvä valmentaja. Hän oli minulla jo TPS:ssä aikoinaan (2013–15). Tiesin, millaisesta kaverista on kyse.
Matias Sointu ja Bolzano ovat kokeneet kauden aikana myös tuskaisia hetkiä.
Kun Soinnun puheita kuuntelee, saa kuvan siitä, ettei suorasukaisen jämäkkänä johtajana tunnettu Suikkanen ole briljeerannut Italiassakaan taktisena velhona. Ei Suikkanen ole yhtäkkiä alkanut saapasmaassa luotsata monilla rytmeillä ihastuttavaa Meidän peliä tai vastustajan viisikkoa taiteen sääntöjen mukaan hajottavaa huippumodernia Kanada-lätkää.
Muutos oli kuitenkin suuri otteensa pelaajistoon menettäneen Curcion aikoihin. Peli oli tuolloin epämääräistä sekameteliä.
– Kun Kaitsu tuli, hän loi tosi yksinkertaiset ja selkeät raamit, joita joukkue alkoi noudattaa. Ei Kaitsukaan varmaan pelaajia niin hyvin tuntenut, kun hän tuli, niin ei siinä mitään ihmeitä voinut tehdä. Puolustuspeli ja perusasiat kuntoon, ja se alkoi toimia hyvin, Sointu kuvailee.
Sointu jakaa noususta kunniaa myös joukkueen toiselle suomalaispelaajalle, maalivahti Pekka Tuokkolalle. Alkukauden EBEL-liigan Viennassa ja Mestiksen KeuPassa pelannut Tuokkola hyppäsi Bolzanon remmiin joulukuussa. Hän torjui Bolzanossa 29 perussarjan peliä torjuntaprosentilla 92,9, ja 11 playoff-ottelussa saldona on ollut vieläkin komeampi 94,1.
– Sen lisäksi, että Kaitsu pisti puolustuksen kuntoon, Tuokkola on ollut loistava maalissa. Hän on joka pelissä tarjonnut meille mahdollisuuden voittoon. Siinä ne avaimet ovat, millä olemme onnistuneet voittamaan.
Pekka Tuokkola on loistanut Bolzanon maalilla. Kuva välieräsarjasta Viennaa vastaan.
Pitkään veitsi kurkulla
Bolzanon temppu on selkeästä reseptistä huolimatta hämmästyttävä. 12 joukkueen monikansallisen sarjan (joukkueita Itävallasta, Kroatiasta, Tshekistä, Unkarista ja Italiasta) jumbosijalta ensin runkosarjan yhdeksännelle sijalle. Kahdeksan joukkueen pudotuspeleihin Bolzano eteni viimeisenä joukkueena alemman jatkosarjan kautta.
"Kyllä minä ihmettelin sitä, miten me voimme olla viimeisellä paikalla."
Pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella lähti lauluun Klagenfurt voitoin 4–2. Välierissä kyytiä sai runkosarjan voittanut Vienna voitoin 4–1.
Sointu arvioi kaarta lähtemällä marraskuusta, jolloin Suikkanen peräsimeen hyppäsi.
– Olemme oikeastaan koko ajan pelanneet veitsi kurkulla, tavallaan viimeiset 30 peliä (runkosarjassa ja alemmassa jatkosarjassa) playoffeja. Sitten kun oikeat playoffit alkoivat, olimme vahvoilla muihin joukkueisiin nähden, kun olimme pelanneet paineen alla pitkään.
– Voitimme ensimmäisen sarjan (Klagenfurtia vastaan) ja keräsimme siitä itseluottamusta. Kyllähän me sen jälkeen aika vapautuneesti saimme lähteä Vienna-sarjaan. Vienna oli voittanut runkosarjan ylivoimaisesti ja oli ennakkosuosikki. Kun heillä ei peli kulkenutkaan, sehän oli meille ihan unelmatilanne.
Sointu myöntää silti auliisti, ettei hän olisi vielä marraskuussa uskonut, että Bolzano pelaisi kauden lopussa loppuotteluita.
– En ihan uskonut. Kyllä minä ihmettelin sitä, miten me voimme olla viimeisellä paikalla, kun meillä on kuitenkin monta hyvää pelaajaa. NHL:ssäkin on muutama pelannut. Onneksi tämä kääntyi siitä sitten.
NHL-otteluita Bolzanon joukkueesta ovat urallaan pelanneet kolme kanadalaista, puolustaja Mat Clark sekä hyökkääjät Mike Angelidis ja Mike Halmo.
Bolzanon hyökkääjä Mike Halmo (edessä) on pelannut urallaan myös 20 NHL-ottelua.
Istumalihakset koetuksella
Pelaajiensa puolesta EBEL on kenties aavistuksen mielikuvaansa tasokkaampi liiga, vaikka kalpeneekin Euroopan ykkössarjoille Ruotsia, Sveitsiä ja Suomea myöten.
– Kyllähän tämä ihan kova liiga on. Ei ehkä taktisesti niin kova kuin Suomen ja Ruotsin liiga, mutta on hyviä yksilöitä.
Sointu kehuu lisäksi elämää reilun 100 000 asukkaan lämpimässä Bolzanossa kauniine maisemineen "huipuksi". Kääntöpuolena on, että istumalihakset joutuvat pelireissuilla koetukselle.
– Pelimatkat ovat pitkät – varsinkin meillä Bolzanolla, jos Kroatiaan, Unkariin tai Wieniin matkaa. Wieniin on kahdeksan tunnin bussimatka ja joka toinen päivä pelattiin välieriä. Se oli aika lailla bussissa istumista ja peliä vaan.
Matias Sointu taisteli välierissä kiekosta Viennan Nikolaus Hartlia vastaan.
"Miksei täälläkin voisi jatkaa"
Sunnuntaina alkavissa finaaleissa Bolzanolla on vastassa jälleen itävaltalainen joukkue, Red Bull Salzburg. Perussarjassa 36 otteluun tehot 6+18=24 kirjauttanut ja 11 pudotuspeleissä saldon 1+5=6 naputtanut Sointu aikoo kiristää ruuvia entisestään – vatsa ei ole vielä täynnä.
Bolzano on valmistautunut loppuotteluihin harjoittelemalla torstaina ja perjantaina. Tänään lauantaina joukkue suuntaa Salzburgiin, jossa pelataan finaalisarjan kaksi ensimmäistä ottelua.
– Vastassa on suuri joukkue. Salzburg, Wien, Linz ja Klagenfurt ovat sarjan isot ja rahakkaat joukkueet, ja oikeastaan joka vuosi tuosta joukosta ollaan finaalissa.
Kasvattiseurassaan Ilveksessä edellisinä kausina pelanneen Soinnun katse on vielä tiukasti EBEL-finaaleissa, eikä hän lähde jatkosuunnitelmiaan yksityiskohtaisemmin maalailemaan. Hyökkääjä kuitenkin myöntää tavoittelevansa urallaan vielä suurempiakin liigoja.
– Kaikki on ihan auki vielä. Tarkoitus on uraa jatkaa tietysti, ja minusta tämä oli hyvä kausi Suomen vuosien jälkeen. Tavoitteina on kehittyä pelaajana ja päästä kovempiin liigoihin. Katsotaan, mitä tapahtuu. Pelataan viikko vielä ja aletaan sen jälkeen miettiä tulevaa.
Oletko suunnitellut jatkavasi matkaa tämän kauden jälkeen EBEL-liigasta eteenpäin?
– En osaa sanoa vielä. Kyllä tämä hyvä liiga on, ei ole mitään huonoa sanottavaa. Miksei täälläkin voisi jatkaa, jos paikka on oikea.