Raimo Helminen teki siivoushommia, kunnes vanhan pelikaverin apu muutti kaiken – asuu postikorttimaisemissa: "Ei kukaan tule kotoa hakemaan"

LUE MYÖS: Tero Lehterä yllättää: sai taloudellisia neuvoja Raimo Helmiseltä – "Osoittautui hyväksi ratkaisuksi"

Kun Raimo Helminen vastaa puhelimeen ja sanoo vahvalla tamperepainotuksella ”moro”, tuntuu kuin maailman vihmovat tuulet rauhoittuisivat hetkeksi ja ilmaan lentäneet esineet palaisivat hetkeksi maankamaralle.

Raipe kertoo aluksi, että tammikuussa aurinko lämmitti Etelä-Tirolissa sijaitsevan Bruneckin kaupungista lumet, mutta viime päivinä valkoista pintaa on muodostunut kymmenen senttiä.  

Kun Helminen pelasi, ei tarvinnut koskaan jännittää sitä, ohittaako lättysyöttö vastustajan puolustusryhmittymän ja tippuuko se ristipakille suoraan lapaan. Saattoi luottaa aina siihen, että Raipe rakastaa peliä ja tekee kaikkensa sen eteen, että se kulkee.  

Kun puhuu valmentaja Helmisen kanssa minuutinkin jääkiekosta, tulee nopeasti esille, ettei se rakkaus ole mihinkään kadonnut. Päin vastoin, jopa vahvistunut.

Helminen esittää haastattelun päätteeksi tutun toivomuksen, että jutusta tehtäisiin maltillinen.

Niin Raipea, niin Raipea. Mutta sori, täytyy rikkoa lupaus.

Kyllä täytyy vähän hehkuttaakin.  

Juttu jatkuu kuvan alla

Tommi Turusen vinkistä Italiaan

SM-liigaan on tullut viime vuosina paljon nuoren polven valmentajia, joilla ei ole merkittävää pelaajakokemusta tai rekordia ammattilaistasolta. Monet kokeneemmat ja nimekkäämmät suomalaisvalmentajat ovat joutuneet hakemaan vauhtia alemmista sarjoista ja ulkomailta.

Yksi iso syy on raha. Yleensä meritoituneempi valmentaja maksaa enemmän kuin suoraan A-nuorista tullut.

Helminen vietti kiekkotyöttömän elämää syksyllä kotiseudullaan Tampereella. Hän teki muun muassa siivoustöitä Powerset-yrityksessään ja hakkasi puita mökillä.

Helminen viihtyi sinänsä hyvin, mutta Raipe kuuluu rotuun, jonka luontainen toimintaympäristö löytyy jäähalliympäristöstä.

– Kyllä minulla luottoa oli, että jostain paikka aukeaa, mutta ei niitä valmentajan hommia tuosta vaan löydy. Ei kukaan tule kotoa hakemaan, se on varma.

Kiekkomaailmassa asiat etenevät usein monen mutkan kautta, ja suhdeverkosto puskee asioita eteenpäin. Tommi ”Dogi” Turunen pelasi urallaan samassa joukkueessa Pustertalin nykyisen urheilujohtajan Patrick Bonan kanssa. Bona tiedusteli Turuselta vapaana olevista suomalaisvalmentajista, ja esiin nousi Turusen vanha Ilveksen aikojen pelikaveri Helminen.

Turunen antoi vahvat suositukset, ja kohta oltiinkin jo vetämässä nimiä paperiin.

Samat kikat kuin TPS:ssä

Kun Helminen aloitti työt HC Pustertal-Val Pusterian päävalmentajana marraskuun puolessavälissä, joukkue oli ICEHL:n viimeisenä. Otteet ovat kohentuneet, ja joukkue taistelee tosissaan paikasta kymmenen sakissa, kun runkosarjaa on jäljellä kymmenen ottelua. Sarja on suljettu, ja kymmenen parasta pääsee pudotuspeleihin.

– Aika yksinkertaisilla keinoilla olen yrittänyt saada vauhtia peliin ja joukkuetta syttymään. Potentiaalia on, pitää vaan oppia tekemään yhdessä hommia.

Yksinkertaisuus ja joukkuepeli toistuivat Helmisen puheessa paljon viime kaudellakin TPS:n päävalmentaja. Turkulaiset nousivat vastoin todennäköisyyksiä SM-liigan finaaliin asti.

Raipe ei olisi Raipe, jos hän ei nostaisi muiden työpanosta esiin TPS:n menestyksessä. Hän korostaa, että valmennustiimissä jokainen löysi oman paikkansa, mikä selkeytti arkea.

Helmisen innostuu, kun nostaa esille Eemil Viron ja Juuso Pärssisen kaltaisten lahjakkuuksien kanssa työskentelemisen.

– He panivat itsensä tosissaan likoon ja se toi tulosta.

TPS:n johto oli päättänyt jo hyvissä ajoin, että Jussi Ahokas korvaa hänet. Loppukaudesta ratkaisu vaikutti päättömältä, kun TPS alkoi pärjätä.

Raipe myöntää, että pestin päättyminen yhteen kauteen oli pettymys, mutta hän ymmärtää asian toisen puolen.

– Tilanteessa oli hyvää se, että ei tarvinnut miettiä mitään muita kuin se, että revitään tästä joukkueesta kaikki mikä on mahdollista.

(Juttu jatkuu kuvan alla)

Pistejärjestelmä tuo ryhtiä rakentamiseen

Joukkueessa on nyt kaksi suomalaispelaajaa, kun Rauman Lukon puolustaja Vili Laitinen saapui paikkaamaan Tanskan olympiajoukkueeseen liittynyttä Emil Kristenseniä. Hyökkäyksessä pelasi SM-liigaa seuranneille tuttu Jasse Ikonen. Lisäksi Jukureissa ja TPS:ssä hyökännyt amerikkalainen Zach Budish vahvistaa joukkuetta.

– Ikonen ja Budish ovat olleet meille hyviä joukkuepelaajia, jotka ovat olleet tärkeässä roolissa.

Euroopan pienemmissä kiekkomaissa on perinteisesti luotettu ulkomaalaisvoimiin, mutta Itävallan monikansallisessa sarjassa on rajoitettu joukkueen rakentamista luovalla tavalla. Joukkueilla on maksimipisteet, ja eri statuksen pelaajat kuluttavat eri määrän pisteitä. Esimerkiksi kokenut ulkomaalainen kuluttaa pistesaldoa enemmän kuin oma nuori kasvatti.

Ulkomaalaisia voi olla kymmenen, mutta heidän on mahduttava pisteraameihin. Lisäksi liikennettä on rajoitettu niin, että pelaajaa saa vaihtaa vain kuusi kertaa.

Helmisen mielestä systeemissä on ideaa.

– Pitää olla järkevä alun perin joukkueen rakentamisessa. On kauhea etu, jos joukkue on omavarainen.

EBEL-liigan nimi vaihtui ICEHL:ksi vuonna 2020. Mukana on nyt 13 joukkuetta, kun Bratislava Capitals lopetti pelit kesken kauden. Itävaltalaisten lisäksi mukana on nyt kaksi joukkuetta Italiasta sekä yksi Sloveniasta, Tshekistä ja Unkarista.

ICEHL on nostanut paljon tasoaan viime vuosina, ja se on kilpailukykyinen vaihtoehto suomalaisille SM-liigatason pelaajille.

Vaikka nuorten pelaajien esiinmarssia on vauhditettu, ICEHL on SM-liigaan verrattuna kansanomaisesti ilmaistuna ”karvaperseliiga”. Helmisen mukaan sarjan kärkijoukkueet pärjäisivät hyvin SM-liigassa.

– SM-liigaa ei saa kuitenkaan väheksyä millään tavalla. Se on erittäin hyvä sarja ja muuttunut koko ajan tasaisemmaksi.

Juttu jatkuu kuvan alla

”Enemmän ravintoloita kuin Raumalla”

Jääkiekkoilu on keskittynyt Italiassa vahvasti pohjoisosiin, joiden alppikylissä lajikulttuuri rehottaa valtoimenaan.

Pustertal-Val Pusteria sai hiljattain uuden neljäntuhatta katsojaa vetävän hallin, jonka yhteyteen rakennettiin kattavat huolto- ja harjoittelutilat. Koronarajoitusten takia kotipeleihin saa ottaa vain 35 prosenttia täydestä kapasiteetista, mutta tunnelma sykähdyttää silti Helmistä.

Jalkapallokulttuuri näkyy Italian jääkiekossa ainakin siinä, että kannatuslaulut ovat iso osa katsojien toimintatapaa. Varsinkin paikallispelit Bolzanoa vastaan ovat jääneet Helmisen mieleen.  

– Kyllä se hienolta tuntuu, kun yleisö alkaa kunnolla laulaa.

Bruneck kuuluu Pustertalin alppikyläyhteisöön, jossa on yhteensä noin 30 000 asukasta. Hienossa alppimökissä asusteleva Helminen on viihtynyt erinomaisesti sympaattisessa ympäristössä.

– On täällä enemmän ravintoloita kuin Raumalla, Helminen heittää piikin länsirannikkolaisessa pikkukaupungissa varttuneelle kirjoittajalle.

LUE MYÖS: Raipelta sydäntäsärkevä haastattelu finaalitappion jälkeen: "Pojat eivät hävinneet"

Vielä joskus Ilvekseen?

Helmisellä on ollut aikaa katsella iltaisin oman sarjan otteluiden lisäksi Mikko Mannerin valmentaman Brynäsin SHL-otteluita ja SM-liigaa. Hän on pannut ilolla merkille Ilveksen hyvät otteet.

– Peli näyttää hyvältä. Siellä on rakennettu pohjia jo monta vuotta. Toivotaan parasta Ilvekselle.

Helminen työskenteli Ilveksen päävalmentajana kaudella 2012–13 ennen potkujaan. Ilveksen taustat eivät olleet vielä yhtä hyvässä kunnossa, ja toisaalta Raipe ei ollut valmentajana vielä yhtä kokenut kuin tätä nykyä.

Matkan varrella on karttunut paljon maileja muun muassa KHL:stä (Barys Astana, Riian Dynamo ja Jokerit). Jos Helminen astuisi lähivuosina Ilveksen päävalmentajaksi, lähtökohta olisi paljon parempi kuin ensimmäisellä yrityksellä.

Jouko Myrrällä on vielä sopimus voimassa ensi kauden.

– Kun Ilves mainitaan, se on aina positiivinen asia. Mutta ollaan nyt täällä ja katsotaan sitä kautta eteenpäin.