EU:n uusi muovidirektiivi uhkaa aiheuttaa kymmenien miljoonien eurojen kulut Suomen juomateollisuudelle. Direktiivi vaatii, että muovisen korkin on pysyttävä kiinni pullossa koko sen käytön ajan. Uudenlaisten korkkien käyttöönotto vaatisi pullotuslinjastojen uusimista. Lisäksi pullossa kiinni pysyvän korkin valmistamiseen kuluisi enemmän muovia kuin nykyisiin korkkeihin.
EU:n muovidirektiivillä on hyvä tarkoitus: rajoittaa kertakäyttömuovien kulutusta ja vähentää merten muovijäteongelmaa. Suomen kannalta direktiivin kuudes artikla on kuitenkin osoittautunut ongelmalliseksi. Siinä vaaditaan, että virvoitusjuomapakkauksen muovikorkin on pysyttävä kiinni juomapakkauksessa käyttövaiheen ajan.
Suomessa 90 prosenttia muovipulloista palautetaan ja niistä 96 prosenttia korkin kera.
Suomessa pullot palautetaan korkkien kera
Määräys johtuu siitä, että erityisesti Etelä-Euroopassa rannoilta löytyvistä muoviroskista valtaosa on korkkeja. Suomessa tätä ongelmaa ei ole, koska meillä on toimiva pullonpalautusjärjestelmä. 90 prosenttia muovipulloista palautetaan ja niistä lähes kaikki korkin kanssa.
– Teetimme Taloustutkimuksella tutkimuksen, missä otettiin yhdeksällä paikkakunnalla otos, noin 5200 palautunutta muovipulloa, ja niistä vain neljä prosenttia palautui ilman korkkia. Suomessa korkkien palautuminen on jo äärimmäisen korkealla tasolla, toteaa Suomen Palautuspakkauksen (Palpa) johtaja Tommi Vihavainen.
Direktiivin mukaan pulloihin on kehiteltävä uudenlainen korkki, mutta kukaan vielä tiedä, millainen sen pitäisi olla.
– Sitä ei vielä tiedetä. Komissio ei ole vielä esittänyt minkäänlaista prototyyppiä sille, että minkälainen tämän tekniikan pitäisi olla, huomauttaa Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton toimitusjohtaja Riikka Pakarinen.
Kukaan ei vielä tiedä, millaisia uusien, pullossa kiinni pysyvien korkkien pitäisi olla.
Kulut jopa kymmeniä miljoonia euroja
Se on kuitenkin selvää, että uudenlaiset korkit vaativat juomateollisuuttaa uusimaan pullotuslinjastonsa.
– Se tarkoittaa käytännössä meillä sitä, että kaikki linjastot menevät uusiksi meillä ja sitä myötä aiheuttaa todella suuria kustannuksia. Se on yrityskohtaisesti kymmeniä miljoonia euroja, laskee Pakarinen.
Ongelmia luvassa myös pullonpalautusautomaateilla
Ongelmia seuraa myös nykyiseen pullonpalautusjärjestelmään. Pullossa roikkuva korkki voi aiheuttaa ongelmia ainakin osassa Suomen 4000 palautusautomaatista.
– Palautusautomaateissa nähdään riskejä siinä, että kuinka se pyörittäminen onnistuu, että tunnistetaan pakkaus oikein ja ongelmia voi tulla myös pakkausten lajittelussa palautusautomaateissa, ennakoi Vihavainen.
Myös pullojen kuljetukseen käytettävät kennolevyt pitää todennäköisesti uusia.
– Kennolevyt on suunniteltu erittäin tarkkaan niille pakkauksille, joita niissä kuljetetaan. Pienikin muutos pakkauksessa aiheuttaa haastetta toimivuudessa kennolevyn eri kohdissa. Kun korkit muuttuvat, se johtaa luultavasti kennolevyjen uusimiseen, arvioi Vihavainen.
Uusein korkkien myötä muovin käytön on arvioitu kasvavan Euroopassa jopa 200 000 tonnilla.
Seurauksena muovin käyttö lisääntyy
Pullossa kiinni pysyvien korkkien valmistaminen kuluttaa enemmän muovia kuin nykyiset korkit. Laskelmien mukaan muovin käyttö lisääntyisi Euroopassa 50 000 - 200 000 tonnilla.
– Tämän direktiivin myötä on todennäköistä, että muovipullon kaulaa joudutaan lisäämään ja sitten se väkänen, jolla korkki on kiinni tulee pullokohtaisesti tarkoittamaan 1-2 grammaa lisää muovia. Iso huoli on, että tämä tulee lisäämään voimalla muovin käyttöä Euroopassa, sanoo Pakarinen.
EU:n muovidirektiivin tavoitteena on rajoittaa kertakäyttömuovin käyttöä ja pienentää merten muoviongelmaa.
Direktiivi voimaan 2024
Suomi, muut Pohjoismaat ja Saksa yrittivät saada direktiiviin poikkeuksia, mutta siinä ei onnistuttu.
– Direktiivi tulee ja lainsäätäjä on kertonut, ettei siihen pääse juuri enää vaikuttamaan. Suomi on nyt kärsimässä muiden maiden toteutumattomista jätehuoltoratkaisuista tai erilliskeräysjärjestelmistä, summaa Vihavainen.
– Nyt pyritään sitten vaikuttamaan vielä siihen tulkintaan, että jos olisi jotenkin mahdollista tulkintaa muuttaa, mutta se on totta kai hyvin haasteellista. Kustannustehokkaasti ja ympäristön kannalta tässä ei ole mitään järkeä, huomauttaa Pakarinen.
Direktiivi tulee voimaan heinäkuussa vuonna 2024.