Meriä kuormittavien kertakäyttömuovien kielto sinetöitiin EU-parlamentissa ylivoimaisella ääntenenemmistöllä keskiviikkona. Käytännössä tämä ei aiheuta suurta mullistusta, ainakaan Suomessa. Tupakkateollisuus voi joutua keksimään uusia keinoja.
Euroopan komission mukaan yli 80 prosenttia merten roskasta on muovia. Tuotteet, joita uusi lainsäädäntö koskettaa, edustavat 70 prosenttia kaikesta merissä olevasta roskasta.
Koska maatuminen on erittäin hidasta, muovia päätyy meriin, valtameriin ja rannoille. Muovijäänteitä on löydettävissä merenelävistä, kuten merikilpikonnista, hylkeistä, valaista ja linnuista, sekä kaloista ja äyriäisistä, ja näin muovijätettä päätyy myös ihmisten ruokaan.
Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Vesa Kärhä ei ole yllättynyt, että kielto meni läpi.
– Ei ollut yhtään yllättävää ja onhan tästä puhuttu jo pitkään. Huomioitavaa on, että valmistelu oli hyvin nopeaa Euroopan mittakaavassa.
Kieltolistalle ovat menossa muun muassa pillit, vanupuikot ja muoviset aterimet eli sellaiset muoviset kertakäyttötuotteet, joita voi valmistaa korvaavista materiaaleista. Kiellon on määrä tulla voimaan vuonna 2021.
– Tämä kielto koskee nyt kymmenkuntaa tuotetta, osaan tulee suora kielto, osaan asetetaan tuottajavastuu, jossa on myös eri vastuita, muun muassa takaisinkeruujärjestelmiä.
"Saastuttaja maksaa"
Kärhä uskoo, että kielto ei tule aiheuttamaan Suomessa suurta mullistusta. Esimerkiksi pullojen palautus on Suomessa arkipäivää ja yleisesti ottaen Suomessa on jo pitkään oltu tietoisia kierrätyksestä.
– Mitä nyt olen Suomessa kysellyt, niin täällä ei tapahdu hirveitä mullistuksia ainakaan valmistuksessa, koska meillä ei ole näitä edes hirveästi valmistettu viime aikoina. Maailmalla alkaa varmasti yleistymään makaronipillit ja puiset drinkkien sekoitustikut ynnä muut keksinnöt.
EU:n asiaa koskevassa raportissa myös muoviset tupakkafiltterit oli listattu yhdeksi merten suurimmaksi saastuttajaksi. Filtterien kohdalla ehdotukset tilanteen parantamiseksi olivat lisämerkintöjen laittaminen pakkauksiin, valmistajan suurempi vastuu sekä tietoisuuden kasvattaminen.
Valmistajan vastuulla tarkoitetaan niin sanottua saastuttaja maksaa -periaatetta. Periaate laajennetaan koskemaan myös kalastusvälineitä, ja kalastusverkkojen valmistajat maksaisivat merille jääneiden verkkojen keräyskulut kalastajien sijaan.
– EU:n mukaan näitä listattuja tuotteita löytyy ehdottomasti eniten merenrannoilta. Tupakannatsat ovat siellä nyt mukana ja se on minusta ilmeinen muutos. On hyvä, jos näitä saadaan sieltä meristä ja rannoilta pois. Sinne eivät kuulu mitkään roskat.
Muovin hinta tulee nousemaan
Saastuttaja maksaa -periaate on Kärhän mukaan paikoin hankala, koska aina ei tiedetä, kenen niskaan syy vieritetään.
– Minun mielestäni saastuttaja on se ihminen, joka heittää sen roskan tai tumpin, mutta yleensä syy vieritetään valmistajalle. Parasta olisi, että likaaja muuttaa käytöksensä ja alkaa huolehtia niistä roskistaan.
Kärhän mukaan suuria muutoksia ei näy Suomessa ainakaan heti. Pitkällä aikavälillä kierrätyksen lisääminen ja pyrkiminen hiilineutraaliin maailmaan tulee todennäköisesti kohottamaan raaka-aineiden, myös muovin hintaa. Raaka-ainepohjaa pitää pyrkiä vaihtamaan pois fossiilisista aineista.
– Muovien hinnat eivät tule pysymään näin edullisina. Olen nähnyt arvioita, joiden mukaan hinnat voivat jopa kaksinkertaistua vuoteen 2030 mennessä, Kärhä ennustaa.
Euroopasta esimerkkiä
Kärhä summaa, että muovin käyttö Euroopassa on jo vakiintunut, eikä se tule muuttumaan suuresti suuntaan tai toiseen. Muovin käyttö kasvaa vielä kehittyvissä maissa. Euroopan tulisi olla suunnannäyttäjä.
– Vilpitön toiveeni on, että aseenteet ja jätehuolto muuttuisivat kehityksen mukana myös kehitysmaissa ja sielläkin alettaisiin siirtyä kierrätyskulttuuriin.
Kärhä ei osaa sanoa varmasti, mitä muutoksia tupakan suhteen tulee tapahtumaan. Hän pitää todennäköisenä, että pakkauksiin tulee enemmän merkintöjä ja tuottajanvastuu lisääntyy.
– Pallo siirtyy nyt enemmän tupakkateollisuudelle. Uskoisin jopa, että he joutuvat kehittelemään erilaisia keräysjärjestelmiä ja ainakin lisäämään keräyspisteitä natsoille. Palavia tupakantumppeja ei missään nimessä haluta ainakaan muovinkeräysastioihin. Jumpattavaa riittää myös tullille ja maahantuonnille.
Tupakantumppeja päätyy mereen valtavia määriä.
Ympäristöhaitat uusi lisäperuste tupakkaverotukselle
Tupakkaverotusta on kiristetty viime vuosina yhteensä 270 miljoonaa. Savukeaskin hinta on noussut vuosittain 60 senttiä. Tällä vaalikaudella kiristystä on tehty joka vuosi 68 miljoonalla eurolla.
Tupakan hinnasta noin 90 prosenttia on veroja.
Veronmaksajain keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtisen mukaan tupakkatuotteet ovat olleet erityinen kiristyksen kohde.
– Uskon, että näin tulee jatkumaan ja meidän mielestämme se on järkevää. Kaikissa haittaveroissa tulee jossain välissä vastaan se yläraja, mutta tupakkaverossa se raja on korkea. Pidämme tätä perusteltuna. Mieluummin verotetaan haittoja, kuin hyödyllisiä asioita kuten työtä, Lehtinen perustelee.
Lehtisen mukaan tupakkaveroa tullaan jatkossakin kiristämään. Pääperusteena ovat tupakan terveyshaitat, mutta tupakan haitallisuus ympäristölle on uusi lisäperuste. Verotuksella yritetään hillitä kulutusta.
– Minun mielestäni tupakan haitoista ympäristölle tulee vielä yksi lisäargumentti sille, että tupakoinnista pitäisi päästä eroon, korottaa veroja entisestään ja tavoitella tuloksia sitä kautta. Tupakoinnista koituvat haitat ympäristölle ovat vielä uusi näkökulma, koska lähtökohtaisesti tupakkaveroa perustellaan terveysperustein.
Lehtinen korostaa, että asiat tulee pitää suuruusjärjestyksessä. Tupakantumppi on merkittävä ympäristöjäte, mutta suurempi paino on silti terveysseikoissa.
– Ympäristöhaitat eivät ole ensisijainen perustelu, vaikkei sitä pidä vähätelläkään. Tupakasta aiheutuva suuri kansanterveydellinen haitta on se isoin perustelu.