Nato-jäsenyyden toimeenpano on suurin muutos Suomen puolustuksessa sitten sotien, puolustusministeri arvioi.
Suomi ja Ruotsi voisivat parhaassa tapauksessa olla Naton täysjäseniä tämän vuoden lopulla, arvioi puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.).
Hänen mukaansa maat ponnistelevat sen eteen, että jäsenyys voisi toteutua mahdollisimman ripeästi.
Kaikkonen kommentoi asiaa valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaisissa Säätytalossa. Hänen mukaansa kevättalvella tuli selväksi, että ainoa looginen ja uskottava askel sotilaallisen hyökkäyksen kynnyksen nostamiseksi oli Nato-jäsenyyden hakeminen.
Avajaispuheessaan Kaikkonen kommentoi ennen kaikkea Nato-jäsenyyden toteutumista ja Suomen puolustuskykyä. Hän arvioi, että laajan kansalaistuen ohella Natoon hakemisen päättämisen nopeuden mahdollisti Suomen vuosikymmeniä edistetty yhteensopivuus Naton kanssa.
– Hyvistä lähtöasetelmista huolimatta Suomen Nato-jäsenyyden toimeenpano tulee olemaan puolustushallinnolle vuosien mittainen prosessi. Nato-jäsenyyden toimeenpano, Suomen kansallisen puolustuksen sovittaminen osaksi Naton yhteistä puolustusta, on suurin muutos Suomen puolustuksessa sitten sotien, Kaikkonen sanoi.
Lue myös: Ruotsi luovuttamassa petoksista tuomitun miehen Turkille
Ensisijainen vastuu Suomen puolustuksesta säilyy Suomella
Hän ei sen sijaan usko, että Nato-jäsenyydellä tulisi olemaan merkittäviä vaikutuksia asevelvollisuuteen. Kaikkonen korosti, että ensisijainen vastuu Suomen puolustuksesta säilyy Suomesta. Mahdollisissa tehtävissä Suomen rajojen ulkopuolella käytettäisiin lähtökohtaisesti ammattisotilaita ja vapaaehtoisia reserviläisiä.
– Emme ole unohtaneet sotilaallisen puolustuksen tärkeyttä Suomen ja suomalaisten turvaamisessa. Meillä sotilaallinen maanpuolustus on aina ollut normaali osa kokonaisturvallisuuden toimintamallia, ministeri sanoi.
28:29