Suomi on tänään ensimmäistä kokonaista päivää sotilasliitto Naton jäsen. Kuinka jäsenyys vaikuttaa suomalaisten reserviläisten arkeen?
Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Minna Nenosen mukaan kiinnostus kansainvälisiin harjoituksiin on kasvanut nyt selvästi. Etenkin nuorille, lukeneille ja kielitaitoisille osaajille tulee olemaan kysyntää.
– Hieno asia on se, että Reserviupseeriliitto, joka kuuluu kansainväliseen järjestöön CISORiin, niin nyt meidän upseerit ovat virallisia jäseniä siellä – ei enää tarkkailujäseniä, sanoo Nenonen.
Suomalaiset upseerit aloittivat käytännössä jo eilen työskentelyn Natolle. Upseerihenkilöstön Nato-tehtävien palvelussuhteen ehdoista ei kuitenkaan ole vielä sopimusta, tiedottaa Upseeriliitto.
Neuvotteluita työnantajan kanssa on käyty Upseeriliiton mukaan lähinnä seuraavasta neuvotteluajankohdasta, mutta esitetyistä ehdoista ei ole vieläkään esitetty henkilöstöjärjestöille.
Upseeriliitto pitää tilannetta erittäin valitettavana ja haluaa sopimuksen asiasta viivytyksettä. Seuraava tapaaminen puolustusministeriön kanssa on sovittu pidettäväksi huomenna torstaina.
Millaiset ovat nuorten Nato-asenteet?
Nato-jäsenyyden myötä Suomi on yhä vahvemmin osa länttä.
– On mielenkiintoista nähdä, kuinka länsimaiseen puolustusliittoon ja sen arvoihin sitoutuminen puhuttelee nuoria, pohtii Maanpuolustuskorkeakoulun tutkija Miina Kaarkoski.
Nenosen mukaan merkittävin Nato-jäsenyyden tuoma muutos on reserviläisliiton tarjonnan lisääntyminen ja laajentuminen jäsenille, reserviläisille ja vapaaehtoisille.
Lue myös: Suomi on nyt Naton jäsen! Ulkoministeri Haavisto: "Suomelle on tärkeää saada myös Ruotsi mahdollisimman pian jäseneksi"
Kuinka itänaapuri Venäjä reagoi?
Yksi koko Suomen Nato-jäsenyysprosessin ajan ilmoilla ollut kysymys on itänaapuri Venäjän reaktio jäsenyyteen.
– Yhtenä kysymyksenä on ollut se, millaista informaatiovaikuttamista Venäjä tulee Suomeen kohdentamaan. Voi olla, että sellaista tässä koetaan vielä eri mittakaavoissa, Kaarkoski sanoo.
Kaarkoski muistuttaa, että informaatiovaikuttaminen voi olla pitkäaikainen prosessi, johon vaikuttavat monet yhteiskunnalliset prosessit kuten polarisaatio ja eriarvoisuus.
– Se voi olla pitkäkestoinen prosessi, mitä ei ole kauhean helppo havaita osana arkipäivää.
Toinen, kenties olennaisempi kysymys on kansainvälisten suhteiden asettuminen uusille urilleen Ukrainan sodan päättymisen jälkeen.
– Millaiselta uhkalta Venäjä tulee silloin näyttämään Suomen näkökulmasta? Kaarkoski pohtii ääneen.
Lue myös:Tuoko Naton ydinsateenvarjo turvan tunteen? Näin vastaavat helsinkiläiset
Venäjän hyökkäyssota nosti suomalaisten maanpuolustustahtoa
Yksi julkisessa keskustelussa esille nouseva kysymys on myös Nato-jäsenyyden vaikutus suomalaisten puolustustahtoon. Suomalaiset ovat Kaarkosken mukaan tottuneet ajattelemaan maanpuolustusta suomalaisessa kontekstissa, ja nyt mittakaava laajenee kansainväliseen tarkasteluun.
– Suomalaisten puolustustahto on perinteisesti ollut vahva, toteaa Kaarkoski.
Kaarkoski muistuttaa, että viime keväällä alkanut Venäjän hyökkäys Ukrainaan vahvisti entisestään suomalaisten maanpuolustustahtoa.
– Pidemmällä aikavälillä jää nähtäväksi, miten reserviläiset suhtautuvat jatkossa Suomen puolustamiseen. Asevelvollisuus säilyy, ja se on keskeinen instituutio puolustustahdon säilymisen kannalta.
Vääriä käsityksiä liikkeellä
Kaarkosken mukaan ihmisillä saattaa olla erilaisia käsityksiä siitä, mitä Nato-jäsenyys merkitsee suomalaisen asevelvollisuuden kannalta. Maanpuolustustahtoa nostattava seikka voi olla se, että Nato-jäsenyys lisää luottamusta Suomen puolustuskykyyn.
– Suomessa on asevelvollisuus ja monessa muussa Nato-maassa ei ole, Kaarkoski muistuttaa.
Nenosen mukaan on ollut vääriä käsityksiä liikkeellä siitä, kuinka Suomi tarvittaessa puolustaisi toista Nato-maata – tai toisin päin.
– Jokainen maa päättää itse ja itsenäisesti osallistumisesta näihin ja millä panoksilla. Ei se ole automaatio.