Suomi on kivunnut kansainvälisten kaivosyhtiöiden silmissä maailman houkuttelevimmaksi investointikohteeksi.
Kaivosteollisuuden toiminnanjohtaja Pekka Suomelan mukaan isommilla verokorotuksilla voi olla vaikutuksia jo olemassa olevien kaivosten kannattavuuteen ja työpaikkoihin.
– Vaikutuksia tulee myös investointeihin ja Suomen houkuttelevuuteen. Kilpailemme kaivosinvestoinneissa Ruotsin ja Irlannin ja ehkä Portugalin kanssa.
Lue myös: Kaivosala kiillottaa rumaa mainettaan akkumetalleilla – "kaivostoimintaa tarvitaan, jotta liikenteen sähköistyminen olisi mahdollista"
Puolueet eri mieltä veron kohdennuksista
Kohdistuisiko kaivosvero sitten esimerkiksi louhintaan vai tuottoon, jakaa puolueiden näkemyksiä.
Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) kohdistaisi kaivosveron rikastuksen nettotuottoon.
– Veron ottaminen louhintamäärästä olisi hyvin vaikeaa, koska on paljon eriarvoisia mineraaleja.
Vihreiden kansanedustaja Satu Hassi on toista mieltä.
– Jotta ympäristövaikutuksen suhde saatuun taloudelliseen hyötyyn olisi järjen rajoissa, niin paras vaihtoehto olisi louhittavaan kiviainekseen ja sen määrään perustuva vero.
Ympäristöhaittarahoitus puhuttaa
Yksi vaihtoehdoista on ollut myös malli, jossa puolet kerättävästä maksusta menisi yhteiseen ympäristöhaittarahastoon ja puolet kunnille. Tämä olisi kaivosteollisuudelle mieluisin vaihtoehto, kun taas louhintavero voisi hankaloittaa esimerkiksi avolouhosten perustamista.
– Jos suuret avolouhokset altistetaan verolle, niin silloin ollaan isojen haasteiden edessä, Suomela sanoo.
Elinkeinoministeri Lintilä huomauttaa, että ympäristövakuutusmaksu olisi hyvä laittaa rahastoon, jotta sille voitaisiin ennakoida tulevia tapahtumia.
– Tällä hetkellä voidaan toimia rahojen kanssa vasta kun tilanne konkretisoituu tai kaivos suljetaan.