Kaksi koirarotua luotiin koirista ja susista viime vuosituhannella käyttökoiriksi – vaikka ne ovat susimaisia, miksei vieraslajilaki koske niitä?

Vieraslajiasetuksen taustalla on pyrkimys suojella Suomen luonnonvaraista susikantaa, jotta luontoon ei pääsisi syntymään koirasusipopulaatiota. Asetus teki tietyissä määrin koirasusien kasvattamisesta lain vastaista.

Jalostustieteellisen toimikunnan puheenjohtaja Kirsi Sainio Kennelliitosta kertoo MTV Uutiset Liven haastattelussa, että saarloosinsusikoira ja tsekkoslovakiansusikoira ovat koirarotuja, jotka on luotu koiran ja suden risteymistä.

Mikä sitten erottaa ne vieraslajiasetuksen kieltämistä eläimistä?

Sainion mukaan ero muihin koirasusiin on se, että näillä koiraroduilla on pitkä jalostushistoria. Saarloosinsusikoiria alettiin kasvattaa 1920-luvulla ja tsekkoslovakiansusikoiria 1950-luvulla. Sekä saarloosin susikoiran että tsekkoslovakian susikoiran taustalla oli tarve luoda koira käyttötarpeeseen. Susimaiset piirteet ovat kuitenkin säilyneet pitkälle.

– Haluttiin tervehdyttää saksanpaimenkoiraa ja siksi lähdettiin risteyttämään koiria eurooppalaisen suden kanssa. Lopulta saatiin rakenteellisesti terveempää kantaa, mutta luonteen haasteet ovat olleet suuret, vaikka aloitettiin 20-luvulta, Sainio kuvailee saarloosien taustaa.

– Tsekkoslovakiansusikoiran tapauksessa pyrittiin luomaan virkakoira armeijan ja viranomaisten käyttöön, jossa korostuu koulutettavuus ja muut piirteet. Vlackit joihin olen tutustunut Slovakiassa, ovat olleet ulkonäön lisäksi luonteeltaan susimaisia. Ne esimerkiksi ottavat hyvin vähän ihmiskontaktia.

Alkukantaisia piirteitä

Sainion mukaan koiran ja suden risteytyksissä lopputulos riippuu paljonkin siitä, millainen koira on risteytetty suden kanssa. Usein koiraksi on valittu rotu, jonka kanssa susimaiset ominaisuudet säilyvät, sillä susitaustaisista koirista viehättyneet pitävät eläimen alkukantaisista piirteistä.

Monilla koirasusilla on samoja luonteenpiirteitä, joita sudellakin on.

– Susimainen piirre on esimerkiksi ihmisarkuus. Samoja piirteitä on säilynyt koirasusissa, ne kiintyvät omistajiinsa, mutta kun lähdetään oman piirin ulkopuolelle, saatetaan kohdata yllättäviä vaikeuksia.

Hän kritisoi nykyistä viranomaisten luokittelua erotella koirasudet juuri ensimmäisen viiden sukupolven mittarilla. 

– Siinä olisi otettava huomioon, että jos susiperimää tulee kummaltakin vanhemmalta, prosenttiosuus on huomattavasti enemmän kuin mitä viidennen sukupolven parituksella. Olenkin sanonut, että sen sijaan, että laskemme sukupolvia, meidän tulisi yksinkertaisesti laskea suden perimän prosenttiosuutta. Mitä enemmän susitaustaa on kummankin vanhemmissa, sitä enemmän suden perimän osuus korostuu koirassa, vaikka pysyttäisiinkin lain puitteissa.

Harvinaisia koiria

Rekistereiden perusteella saarloosit ja vlackit ovat Suomessa harvinaisia rotuja. Vuoden 2019 vieraslajiasetuksen jälkeen Kennelliitto on vaatinut Suomessa kasvatettavista ja Suomeen tuotavista saarloosin koirasusista ja tsekkoslovakian koirasusista polveutumismäärityksen.

– Näin voidaan varmistaa, ettei siellä ole (tuoretta) susiperimää taustalla. Ja kun sitä jatketaan riittävän pitkään, voimme olla varmoja, ettei risteytystaustaisia koiria ole taustalla.

Lue myös: Anne osti koiranpennun, jonka molemmat vanhemmat olivatkin koirasusia – harrastajat pelkäävät, että susitaustaisia koiria päätyy osaamattomiin käsiin

– Huhu nimittäin kertoo, että vaikka virallisesti esimerkiksi vlackeihin ei ole 80-luvun jälkeen risteytetty sutta, risteytyksiä yhä tehdään ja koiria rekisteröidään puhdasrotuisina rotukirjoihin. 

Kennelliiton asiantuntija antaa videolla myös neuvoja susitaustaisen lemmikin ostoon. Katso koko haastattelu videolta!