Jenna Lehtonen valokuvasi koiramessuilla – sai Kennelliitolta tylyn puhelun, joka paljastaa Suomen koirajalostuksen ongelmat

Suomessa jalostuksessa käytetään vakavasti sairaita koira. MTV Uutisten haastattelema eläinlääkäri kertoo lopettaneensa vastaanottotyönsä, koska näki työssään niin sairaaksi jalostettuja koiria.

Kuvajournalisti, yrittäjä Jenna Lehtonen kuvasi Helsingin koiramessuilla akkredoituna kuvaajana.

Lehtosen kuvissa korostuvat koirien niin sanotut ääripiirteet, eli pienet kallot, suuret silmät ja ahtaat kuonot. Kun Lehtonen palasi kotiin, hän latasi kuvat koneelleen ja julkaisi osan sosiaalisessa mediassa.

Viestejä putosi Facebookissa ja Instagramissa yhtenään.

– Toimintasi on kuvottavaa ja onneksi on tehty rikosilmoitus sinusta.

Keskustelu sairaaksi jalostetuista koirista kuumeni.

Kaverikoiratoiminta päätökseen – perustelut erilaisia

Kuumentuneen keskustelun seurauksena Lehtonen osallistui noin viikko sitten MTV:n Asian ytimessä -ohjelmaan. Lehtosen kanssa ohjelmaan osallistunut Kennelliiton varapuheenjohtaja Kimmo Mustonen kysyi Lehtosen mukaan ennen Asian ytimessä -ohjelman lähetystä, kuuluuko Lehtonen kaverikoiratoimintaan.

Kaverikoiratoiminta on vapaaehtoistoimintaa, jossa koiran on tarkoitus tuoda iloa ja kohtaamisia ihmisille, joilla ei ole omaa koiraa.

Lehtonen vastasi myöntävästi.

Viikko tämän jälkeen Lehtonen ja hänen koiransa erotettiin toiminnasta. 

Voit katsoa kyseisen Asian ytimessä -jakson MTV Katsomosta.

– Sain perjantaina puhelun Kennelliiton nuorisotoimikunnan puheenjohtajalta, jossa minulle kerrottiin, etten saa enää jatkaa Kennelliiton kaverikoiratoiminnassa. Että on tässä aika helppoa laskea 1+1, Lehtonen toteaa.

Lehtonen arvelee, että todellinen syy erottamisen taustalla oli se, että hän sohaisi muurahaispesään tuodessaan esille koirien ylijalostukseen liittyviä ongelmia Suomessa.

Koirien äärijalostaminen on herättänyt ennenkin keskustelua.

Lennu-koira herätti aikoinaan ylijalostuskeskustelun

Kuva tasavallan presidentti Sauli Niinistön sylissä keikkuvasta Lennu-koirasta, joka lähestulkoon hymyili kameralle, päätyi kuva komeilemaan jopa The New York Timesiin.

Myöhemmin presidentti Sauli Niinistö paljasti Ylen Avoin kysymys -podcastissa, miksi aiemmin julkisuudessa paistatellut Lennu-koira vetäytyi aikoinaan julkisuudesta.

Niinistön mukaan pariskunnalla ei ollut aavistustakaan siitä, millaisista terveysongelmista monet lyhytkuonoiset koirat kärsivät. Lennu oli rodultaan bostoninterrieri.

Myös rouva Jenni Haukio otti asiaan kantaa Seura-lehden kolumnissa.

– Koirien terveyden kustannuksella tapahtuva, ulkomuotopiirteisiin keskittyvä jalostus on yksiselitteisesti väärin, Haukio kirjoitti.

Millaisia ongelmia koirien jalostukseen sitten liittyy?

Luonnonvarakeskuksen (Luken), Ruokaviraston ja maametsätalousministeriön teettämässä selvityksessä todettiin monien koirarotujen ulkomuotopiirteiden olevan peräti eläinsuojelulain vastaista.

Koirien lyhytkalloisuus aiheuttaa kärsimystä ja hengitysongelmia

Erityisesti koirien liioiteltu lyhytkalloisuus eli brakykefalia altistaa koiran usealle kärsimystä aiheuttavalle perinnölliselle vialle ja sairaudelle.

Lyhytkalloisuus yhdessä ahtaiden sierainten ja keuhkoputken kanssa aiheuttaa koirissa pyörtymistä lenkeillä, hengitysvaikeuksia ja ylirasittumista pienestäkin liikunnasta.

Jatkuva rään nieleminen aiheuttaa koirille kroonista keuhkotulehdusta.

Eläinlääkäri: Jo 12-viikkoiset pennut sairaita

MTV Uutisten haastattelema eläinlääkäri kertoo lopettaneensa vastaanottotyönsä, koska ylijalostus näkyi liikaa lemmikkien hyvinvoinnissa.

– Yksi surullisimmista työkokemuksistani oli se, kun 12-viikkoinen englanninbulldogin pentu tuotiin vastaanotolle ensirokotukseen. Ulostuminen ja anaalirauhasten tyhjentäminen oli vaikeutunut. Sekä ihopoimut kuonossa että peräaukon ympäys olivat punertuneet. Koira ei antanut minun koskea takapuoleen, koska se oli niin kipeä, ja yritti purra minua. Koira oli myös hyvin flegmaattinen 12-viikkoiseksi pennuksi.

Näin muistelee eläinlääkäri Kati Lehtimäki. Hänen mielestään kummallisinta oli, että pennun omistanut pariskunta ei ollut tilanteesta juurikaan huolissaan, vaikka keskustelua rodun perinnöllisistä sairauksista käytiin.

Miten sairaiden rotujen ongelmat tulisi ratkaista? Katso Lehtosen ja Mustosen keskustelu videolta!

Tietyt rodut korostuvat

Luken selvityksessä korostuivat erityisesti tietyt rodut. Lyhytkalloisuus koski etenkin bostoninterrieriä, ranskanbulldoggia ja mopsia.

–Vastaanotolla kuulee heti, kun bostoninterrieri tai ranskanbulldoggi saapuu paikalle. Röhinä on niin kovaa. Nämä rodut kärsivät hengenahdistuksestä ja hengitysvaikeuksista yleensä koko elämänsä.

Suomessa esimerkiksi ranskanbulldoggeja rekisteröidään vuosittain satoja, saksanpaimenkoiria on rekisteröity yhteensä noin 100 000.

Englanninbulldoggi ei kykene usein itse synnyttämään

Englanninbulldoggi ei kykene usein itse synnyttämään. Urokset taas eivät usein itse kykene astumaan narttua ilman ihmisten apua.

Vuonna 2020 narttujen keisarinleikkausten raja-arvoksi ehdotettiin kaksi keisarinleikkausta narttua kohden. 

Valvonta on kuitenkin heikkoa.

Vesipää aiheuttaa koiralle kipukohtauksia

Monilla pienillä roduilla on ”vesipää”, jossa aivokammiot ovat laajentuneet. Pikkuaivot työntyvät selkäytimen puolelle, ja puristus aiheuttaa aivojen ja selkäytimen nestekierrossa häiriötilan.

Ne aiheuttavat koiran päähän ikään kuin kammioita, jotka ovat täynnä vettä.

Vesipää aiheuttaa kipukohtauksia, jotka saavat koiran huutamaan ja sätkimään kivusta.

Lehtonen omistaa itse cavalierkingcharlesinspanielin, joka kärsii kyseisistä kipuoireista.

– Silmäni ovat avautuneet tälle Suomen jalostusongelmalle sen myötä, kun olen elänyt sairaaksi jalostetun koiran kanssa.

Sukka-koira pyrkii pakonomaisesti rapsuttamaan itseään ja lipomaan kieltään lyhytkalloisuuden vuoksi.

Kennelliitto: Emme erottaneet Lehtosta, vaan koira eläköityi

Kennelliiton nuorisotoimikunnan puheenjohtaja sekä kaveri- ja lukukoiratyöryhmän puheenjohtaja Sanna Törnroos korostaa, etteivät he erottaneet Lehtosta, vaan koira eläköityi terveydellisistä syistä kaverikoiratoiminnasta.

– Kaverikoiratoiminnassa on huomattavan tiukka linja siitä, että koirien on oltava sekä psyykkisiltä että fyysisiltä ominaisuuksiltaan kaikin tavoin toimintaan sopivia. Tämä on sekä hyvinvointi- että turvallisuusasia, Törnroos kertoo.

Törnroos kuitenkin myöntää, ettei seulontatutkimuksia kaverikoiratoimintaan osallistuvilta koirilta edellytetä, vaan omistaja on koiransa terveyden arvioinnista itse vastuussa.

Myös näyttelyihin ei saa Törnroosin mukaan osallistua, jos koira on sairas.

– Näyttelysääntöjen mukaan sairas koira ei saa osallistua näyttelyyn, Törnroos sanoo.

Videolta voit katsoa, minkälaista palautetta Lehtonen on saanut nostaessaan esiin epäkohtia:

"Julkiset avaukset tärkeitä"

Julkiset avaukset koirien ylijalostukseen liittyen ovat Törnroosin mukaan tärkeitä.

– Kennelliitto haluaa osallistua avoimeen ja rakentavaan keskusteluun jalostuksesta. Olemme tehneet myös hyvin paljon työtä vuosien varrella koirien hyvinvoinnin eteen, Törnroos sanoo.

Törnroosin mukaan yhtenä haasteena on, että ihmisiä, jotka eivät ole rekisteröityjen rotukoirien omistajia eli Kennelliiton jäseniä, on vaikea tavoittaa. Eli usein uuden, kenties ensimmäisen pennun ostajia.

– Siksi kaikki julkiset avaukset asiasta ovat tärkeitä. Mitä enemmän suuri yleisö tiedostaa nämä asiat, sitä paremmin ne tulevat huomioiduksi.

Valvonta heikkoa, vastuu kasvattajilla

Jalostuksella pyritään Kennelliiton jalostusstrategian mukaan koiran hyvien ominaisuuksien ylläpitämiseen sekä koiran hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen.

Jalostuksen tarkoituksena on välttää perinnöllisten vikojen ja sairauksien esiintymistä.

Kasvattajilla on suuri vastuu, sillä heidän on tiedettävä koirien terveystiedot useamman sukupolven taakse. Ala valvoo käytännössä itse itseään.

Kennelliitto hyväksyy rotujärjestön jalostusohjelmat, mutta harvemmin puuttuu niihin.

Sukusiittoisuus ongelma

Sairaita koiria on kuitenkin vaikea poistaa, sillä osassa roduista karsittavaa ei yksinkertaisesti ole. Kaikki rodun edustajat voivat olla esimerkiksi liian lyhytkalloisia, ja geneettistä vaihtelua ei ole mahdollista tehdä.

Pentu perii tällöin molemmilta vanhemmilta sairaan geenin, joka tarkoittaa perinnöllistä sairautta tai kehitysvammaa.

Perimältään täysin terveitä koiria ei siis yksinkertaisesti joissain roduissa, kuten englanninbulldoggissa, enää käytännössä ole.

– Sukusiittoisuus on yksi keskeinen syy joihinkin rotuihin kasaantuneille perinnöllisille ongelmille, todetaan myös Luken tuoreimmassa selvityksessä. 

Ratkaisuksi roturisteytys?

Tällöin olisi toteutettava roturisteytyksiä.

Kokeilu olisi eettisesti jälleen oma kysymyksensä, sillä kokeilun kohteena olisivat koirat itse.

Roturisteytyksestä syntyvään muodon olisi onnistuttava, ja siihen olisi sidottava kasvattajat – ensin Suomessa, mutta myös maailmalla. Jalostusta valvovat ylikansalliset lait, joihin voi olla vaikea puuttua.

Prosessi olisi hidas ja vaikea, ja siinä pitäisi olla vahvaa biologista asiantuntemusta.

Edistysaskelia jalostustoiminnassa uuden eläinten hyvinvointilain myötä?

Positiivisia muutoksia kuitenkin tapahtuu.

Vielä viime syksyllä asetettuun eläinten hyvinvointilain uudistamiseen saakka eläinlääkäreitä sitoi vaitiolovelvollisuus.

Laki muuttuu vuonna 2024 siten, että nyt eläinlääkärit velvoitetaan ilmoittamaan sellaisista toimenpiteistä, joita he ovat tehneet koirille perinnöllisten vikojen vuoksi.

– Käytännössä emme vielä tiedä, miten ilmoittaminen tehdään, mutta tämä on hyvä edistysaskel, toteaa Lehtimäki.

Miksi sairaista piirteistä ei luovuta kokonaan?

Ostajat haluavat tiettyjä ulkonäöllisiä piirteitä koirilta. Suuret silmät ja hauska ulkomuoto herättävät ostajan kiinnostuksen aivan eri tavalla.

Isot silmät ja pieni nenä saavat monen koiran muistuttamaan lähestulkoon vauvaa. Inhimillistäminen vetoaa ostajan tunteisiin.

Julkkikset luovat trendejä – kuluttajat seuraavat perässä

Koirarodut seuraavat trendejä muun kulutuksen tavoin – Paris Hilton nosti 2000-luvun alussa chihuahuoiden suosion niin korkealle, että yhdysvaltalaiset koiratarhat täyttyivät hylätyistä koirista.

Game of Thrones-sarjan myötä inuiittikoirien suosio räjähti maailmalla.

Kasvattaja joutuisi luopumaan elinkeinostaan – näyttelyt meriitti

Pitkään olemassa olleista, rodulle ominaista piirteistä on myös usein kasvattajan vaikea luopua. Pahimmillaan kasvattaja joutuisi luopumaan paitsi oman rakkaan rodun olemassaolosta, myös elinkeinostaan.

Kasvattajille on kannattavaa teettää pentuja näyttelyissä palkitulla muotovaliolla. Ilman lainsäädäntöä ja valvontaa se on kasvattajalle ainoa meriitti, johon kuluttajakin nojaa. 

Suuri syy on myös sairaiden koirarotujen suosio terveysongelmista huolimatta – ostaja on usein tietämätön valitsemansa koirarodun sairauksista.

Lainsäädännön uupuessa, kasvatustoiminta nojaa lähinnä markkinatalouden lainalaisuuksiin.

Paineet ulkomuotoon ja rakenteeseen ulkomailta

Kansainvälisellä tasolla paineet koiran ulkomuodollisiin piirteisiin tulevat pitkälti ulkomailta. Rotujen kattojärjestöt päättävät rotumääritelmistä usein Suomen ulkopuolella.

Hollanti ja Norja edelläkävijöitä

Maailmalla kuitenkin tapahtuu myös edistystä: Hollannissa koirien terveyteen puututtiin lainsäädännön avulla jo vuonna 2014.

Viime vuoden tammikuussa Norjassa oikeus päätti, että on eläinsuojelulain vastaista jalostaa englanninbulldoggeja ja cavalierkingcharlesinsoanieleja.

Suomi voisi kuitenkin esimerkillään kannustaa kansainvälisellä tasolla terveempään jalostukseen, vaikka muualla maailmassa ongelmaa ei tunnistettaisi.

Kennelliitto tekee yhteistyötä tutkimuksen kanssa

Sivuillaan Kennelliitto kertoo tekevänsä yhteistyötä eläinlääkärien ja rotujärjestöjen kanssa, ja pyrkii kehittämään tutkimusmenetelmiä jalostuksessa.

Yksi näistä menetelmistä on esimerkiksi syringomyeliatutkimus ja lyhytkuonoisten rotujen hengitystieoireyhtymää mittaavaa eläinlääkäritutkimus.

Koiran ulkomuodon on oltava sopiva koiran käyttötarkoitukseen.

Valta nykytilanteessa kuluttajilla

Kennelliitto toteaa, että koiranäyttelyiden ulkomuototuomareita on myös ohjeistettu tarkkaan siitä, miten ääripiirteisiin tulee kiinnittää huomiota eri rotujen arvostelussa, jotta ne eivät yleisty eri roduissa.

Tiukemman lainsäädännön ja valvonnan puuttuessa valta on kuitenkin lähinnä kuluttajilla.

Joidenkin rotujen kohdalla aika voi kuitenkin loppua pian kesken.

Artikkelia muokattu 6. maaliskuuta klo 17.53: Saksanpaimenkoiria on rekisteröity yhteensä noin 100 000, ei vuosittain.
Artikkelia muokattu 7. maaliskuuta klo 20.43: Poistettu lause,
jonka mukaan Englanninbulldoggin jalostuksessa pyritään saamaan koiralle korkkiruuvimainen saparohäntä.

Lue myös:

    Uusimmat