Kalevalalle merkittävä tunnustus

Tunnusta on jaettu vuodesta 2013 sellaisille Euroopan unionin alueella sijaitseville kohteille, jotka ovat Euroopan historian, kulttuurin ja yhdentymisen kannalta avainasemassa. 

– Karjalaiseen ja suomalaiseen suulliseen perinteeseen perustuva Kalevala on yksi 1800-luvun vaikutusvaltaisimpia eepoksia ja tärkeä osa karjalaista ja suomalaista kulttuuriperintöä, komissio perustelee päätöstään.

– Lisäksi se on osoitus eurooppalaisten kulttuurien ja identiteettien vuorovaikutuksesta ja monikerroksisuudesta.

Lue myös: Suomi hakee Kalevalalle Euroopan kulttuuriperintötunnusta

Yksi harvoista aineettomista palkituista

Kalevala on yksi harvoista aineettoman kulttuuriperinnön kohteista, joille on myönnetty Euroopan kulttuuriperintötunnus.

Tunnus myönnettiin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja Kalevalaseuran tiedotteen mukaan Kalevalalle "ajassa elävänä eepoksena". 

Euroopan komissio arvioi Kalevalan herättävän kiinnostusta yli kulttuurirajojen ja toimivan inspiraation lähteenä niin metallimusiikille ja fantasiakirjallisuudelle kuin käsityöperinteelle ja tatuointitaiteellekin. 

Lue myös juttu kesältä 2022: Sibeliuksen häämatkasta Kolille 130 vuotta – katso upean juhlakonsertin puitteet

Käännetty yli 60 kielelle

Vuonna 1849 julkaistu Kalevala (SKS) on Elias Lönnrotin karjalaisten ja suomalaisten kansanrunojen pohjalta kirjoittama kaunokirjallinen teos. 

Se on käännetty yli 60 kielelle.

Sillä on ollut alusta lähtien myös vahva yhteiskunnallis-poliittinen ulottuvuus, tiedotteessa tähdennetään.

– Kalevalalla on rakennettu suomalaista kansakuntaa, mutta se kietoutuu myös vahvasti yleiseurooppalaisiin kysymyksiin identiteeteistä ja kulttuuriperinnön omistajuudesta. 

Lue myös: Hämmensikö Windows95manin esitys sinutkin? Mikko Silvennoinen kertoo, mistä huumoripläjäyksessä on kyse

Suomessa aiemmin kaksi palkittua

Suomi haki Euroopan kulttuuriperintötunnusta Kalevalalle keväällä 2023. Valinnan Suomen edustajasta teki opetus- ja kulttuuriministeriö Museoviraston esityksestä. 

Suomesta tunnuksen ovat aiemmin saaneet Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäen kampus ja tasa-arvoinen koulutus huhtikuussa 2022.

Euroopan kulttuuriperintötunnus myönnettiin nyt seitsemälle kohteelle. 

Kaikkiaan se on myönnetty 67 kohteelle, jotka liittyvät muun muassa rakennusperintöön, asiakirjoihin, kulttuuriympäristöön ja aineettomaan kulttuuriperintöön.