Kalle kielsi alkoholisminsa viimeiseen asti – ”Istuin jouluna yksin baarissa ja join”

– Viihdekäyttönä se minullakin alkoi. Nuorena poikana 15-vuotiaana vähän kaljoiteltiin. Mutta jossain vaiheessa se rupesi pyörittämään ajatusmaailmaani tosi voimakkaasti. Vaikka en juonut päivittäin tai edes viikoittain, niin se pyöritti. Odotin kovasti, että pääsee nimenomaan juomaan. Varmaan siinä kohtaa on sairaus puhjennut, Kalle Lähde kertoi alkoholisoitumisestaan lähetyksessä.

Kalle on kirjoittanut alkoholismista kirjan Happotesti. Kohta ilmestyy myös sille jatkona kirjoitettu Loppuluisu.

– Itselle valehtelu on tosi helppoa alkoholistille. Sillä hetkellä alkoholi ja sen juominen on rakkain asia maailmassa, ja sen itselleen selittäminen on pakollista, että pää pysyy niin sanotusti pinnalla.

Kallen perheessä meni monta joulua pipariksi.

– Vaimo vietti aikaan minun perheeni kanssa ja minä istuin yksin baarissa ja join, Kalle kuvailee.

– Kun sitä putkea ei saa poikki, niin kyllä sen ongelman todellakin itsekin siinä vaiheessa tiedostaa. Mutta siinähän se onkin, kun se juominen on pakkomielteistä. Sitä valintaa ei tee siinä vaiheessa itse. On juotava, että pysyy omasta mielestään hengissä.

”Sen niskan on taivuttava”

Kalle halusi kieltää alkoholisminsa viimeiseen asti.

– Vaikka sydämessäni tiesin, että olen (alkoholisti). Mutta piilouduin masennuksen ja unettomuuden ja yleisen ahdistuksen taakse. Se on paljon helpompi kestää – se on niin lopullista, että minä olen alkoholisti.

Korkin kiinni laittaminen ja parantuminen vaati totuuden silmiin katsomista ja nöyrtymistä.

– Sen niskan on taivuttava. Pitää myöntää se eikä piiloutua minkään keksittyjen juttujen taakse. Alkoholimista ne kaikki johtuvat, ja kun alkoholismista pääsee eroon, kaikki muutkin diagnoosit saa heittää paperikoriin, Kalle sanoo.

Kuinka Kallen havaintokokemus läheisistä vaikutti raitistumiseen? Onko retkahtamisen vaara vielä olemassa? Katso Kalle Lähteen haastattelu kokonaisuudessaan yllä olevalta videolta.