Eurovaaleissa läpimenoon keskimäärin käytetty rahasumma lähestyy jo 100 000 euroa. MTV Uutiset laski kampanjoinnin selvästi kallistuneen edellisistä eurovaaleista.
Suomi valitsi kesäkuussa 15 meppiä Euroopan parlamenttiin. Keskimäärin läpimennyt ehdokas käytti kampanjointiin noin 93 500 euroa.
Summan voi laskea Valtiotalouden tarkastusviraston julkaisemista vaalirahoitusilmoituksista.
Vaalikampanjointi vaikuttaa käyvän yhä kalliimmaksi ponnistukseksi.
Edellisissä vuoden 2019 eurovaaleissa 15 suurimman vertausluvun saaneiden ehdokkaiden joukkoon pääsi keskimäärin 65 400 euron kampanjalla.
Summa on kasvanut viidessä vuodessa 43 prosenttia. Inflaatio on samassa ajassa ollut 18,5 prosenttia.
Kampanjointi oli siis tällä kertaa peräti 24,5 prosenttia edelliskertaa kalliimpaa.
Vuonna 2019 meppejä valittiin yhteensä 13, siis kaksi vähemmän kuin tänä vuonna. Ensimmäisinä rannalle jääneiden Alviina Alametsän (vihr.) ja Eija-Riitta Korholan (tuolloin kok.) käyttämät vaalirahat on laskettu mukaan yllä esitettyihin lukuihin. Alametsän ja Korholan budjetit olivat keskimääräistä pienempiä.
Jos vain vaaleissa läpimenneet ehdokkaat huomioidaan, kampanjointi on kallistunut inflaatiokorjatusti 10,6 prosenttia.
Lue myös: MTV:n tiedot: Puolueilla erimielisyys vaalirahoituksesta – ensi kevään vaaleissa uhkana sekavat tilanteet
Kokoomuslaiset käyttivät eniten rahaa
Kalliimpien kampanjoiden kolmen kärjen muodostivat tällä kertaa kokoomuslaiset. Vähiten rahaa käyttivät perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen sekä kokoomuksen Mika Aaltola.
Summissa on merkittävää vaihtelua ehdokkaiden välillä.
Summat ovat ehdokkaiden vaalikampanjointiin käyttämiä rahamääriä. Muutamat ehdokkaat keräsivät vaalirahoitusta joitakin tuhansia euroja enemmän kuin käyttivät.
Pekka Toverin (kok.) vaalirahoituksesta on herännyt keskustelua. Lahjusrikoksesta vuonna 2022 tuomittu kokoomuslainen yrittäjä Juhani Sjöblom ja hänen sukunsa kanavoivat Toverille yli puolet tämän vaalikassasta esimerkiksi useiden yhtiöiden kautta.
Helsingin yliopiston professorin, vaalirahoitusta tutkineen Niklas Jensen-Eriksenin mielestä järjestely on hämärtänyt vaalirahoituksen avoimuutta, kertoo Helsingin Sanomat.
Osa poliitikoista on viime vuosina kantanut huolta kasvaneista kampanjakuluista. Demokratialle ei ole hyväksi, jos vaaleissa pärjääminen vaatii valtavia rahamääriä.
Kampanjakattojen asettamista tai vähintäänkin selvittämistä kannattivat vuonna 2022 SDP, vihreät, vasemmistoliitto ja Liike Nyt.