Arvioidaan, että noin puolet ihmisistä pelkää hammaslääkäriä – kymmenen prosenttia niin paljon, että se rajoittaa selvästi vastaanotolla käymistä. Pelkopotilaisiin erikoistunut hammaslääkäri Karri Åberg kävi läpi hammaslääkäripelon syitä Hyvää Elämää -ohjelmassa. Åberg vakuuttaa, että nykyaikaisilla hoitometodeilla pelkoon ei ole syytä.
Seuraavat asiat nousivat erityisen paljon esiin kertomuksissa, joita Hyvää Elämää -ohjelman katsojat sekä Apu Terveys -lehden lukijat olivat lähettäneet. Karri Åberg kommentoi pelkoja alla.
”Pelottaa, mitä hammaslääkäri sanoo hampaiden huonosta kunnosta.”
Huoleen ei ole syytä. Tämä on ehkä vanha jäänne ajalta, jolloin hammaslääkärit olivat ankarampia. Nykypäivän hammaslääkärikunta osaa suhtautua asioihin järkevästi ja ennemminkin kannustavassa kuin lyttäävässä hengessä. Jos tilanne on huono, sitten lähdetään yhdessä potilaan kanssa tekemään töitä sen parantamiseksi.
”Tunnen kipua, vaikka olisi puudutus tai koska en saa puudutusta. Pelkään myös äkkinäisiä vihlontoja.”
Kivun tunne on pelottava asia. Kun kivun kokemuksia on ollut, sitä pelätään, vaikka kipua ei tulisikaan.
Nykypäivänä pääsääntöisesti puudutetaan, jos potilas niin haluaa. Myös puudutusaineet ja -tekniikat ovat kehittyneet niin, että kivun tuntemus saadaan käytännössä aina suljettua pois.
”Pelkään puudutuspiikkiä.”
Pistoskohta on mahdollista puuduttaa voiteella. Hyvällä puudutustekniikalla piikin laitto on ilman puudutusvoidettakin verrattavissa hyttysenpistoon.
”Minulle tulee tukehtumisen pelko, kun instrumentit laitetaan suuhun, koska siitä ei pääse karkuun.”
Tunne siitä, että ei itse kontrolloi tilannetta, on monella hammaslääkärin tuolissa iso. Suu on ihmiselle luonnostaan herkkä paikka: kukaan ei esimerkiksi laita suuhunsa mitään ilman, että katsoo, mitä sinne laittaa. Tämä on ihan ihmisen perimmäisissä vaistoissa.
Joillakin kontrolloimattomuuden tunne hammaslääkärin tuolissa menee täysin hallitsemattomaksi. Silloin pitää luoda luottamus ja hyvä hoitosuhde. Kannattaa myös tehdä esimerkiksi yhteinen sopimus, että tarvittaessa voidaan keskeyttää ja pitää taukoja.
Pääsääntöisesti potilaat kokevat, että kun heille kerrotaan, mitä tapahtuu, he ovat enemmän mukana toimenpiteessä. Silloin kontrollin tunne paranee.
”Pelkään poran ääntä ja hammaslääkärin vastaanoton hajua.”
Nykypäivänä nämäkin ovat jääneet pois. Monesti nykyään käytetään vähän erityyppistä poraa kuin se perinteinen turbiinipora, jossa oli kierrokset ja ääni sen mukainen. Hammaslääkärin vastaanotolla ei liioin enää käytetä niitä perinteisiä aineita, jotka liitetään siihen ”hammaslääkärin vastaanoton hajuun”. Ei siellä välttämättä ruusuilta tuoksu, mutta perinteiset hajut eivät hallitse ilmapiiriä.
”Pelkään lääkärin tai hoitajan kovakouraisuutta.”
Tässäkin on varmasti menty eteenpäin. Ihmisten pelon tiedostaminen ja siihen oikealla tavalla suhtautuminen – ollaan helläkätisiä ja osataan käsitellä ihmisiä silkkihansikkain – on yksi hammaslääkärin työn perusasioista. Hammaslääkärin toimeenpiteethän eivät vaadi kovakouraisuutta: se on tietynlaista hienomekaanista työskentelyä, jota pystytään kyllä tekemään hyvin hellällä kädellä.
Voiko lääkäriä pyytää työskentelemään hellemmin? Milloin hammaslääkäripelkoinen voi saada anestesian? Katso video ylhäältä.
Lue lisää hyvän elämän ympäriltä Avun verkkosivuilta.