Erika Laukkanen kirjoitti väitöskirjan monien pelkäämästä toimenpiteestä – hampaan juurihoidosta. Hoidon huono maine karmeana toimenpiteenä on lähinnä menneiden vuosikymmenten peruja.
Erika Laukkanen ei ole käynyt juurihoidossa. Hän on kuitenkin niiden asiantuntija: juurihoidot ovat erikoishammaslääkärinä työskentelevän Laukkasen erikoisalaa, ja hän on tehnyt niitä lukemattomia.
Osittain siksi aiheesta syntyi väitöskirjakin.
– Suomessa ei oikeastaan ole tutkittu, miten juurihoidot pärjäävät. Niitä kuitenkin tehdään kohtuullisen paljon. Ei juurihoito ole marginaalinen asia, Laukkanen pohtii.
Edellinen juurihoitoa käsittelevä väitöskirja on vuodelta 1918. Siitä on siis vierähtänyt kirjaimellinen ihmisikä.
Lue myös: Älä jätä hammaspesua väliin! Tutkimukset: Suussa muhiva kansantauti voi altistaa dementialle
Juurihoidon huono maine liittyy menneisiin aikoihin
Kun hammas esimerkiksi reikiintyy, mutta reikää ei hoideta, hammasydin tulehtuu. Juurihoito on kehitetty hoidoksi hammasytimen tulehdukseen. Sen tarkoitus on eliminoida tulehdus tai ehkäistä se, jos hammas esimerkiksi kovan iskun seurauksena on mennyt kuolioon.
Juurihoito. Pelkkä sana tuo mieleen karmeita, pelottavia ajatuksia – juuri sellaisia vuoden 1918 mielikuvia.
Kaikki ei ole enää kuten ennen, Laukkanen lohduttaa. Juurihoitojenkin maailma on muuttunut paljon sitten edellisen aiheeseen liittyvän väitöksen. Hoidon huono maine karmeana toimenpiteenä onkin lähinnä menneiden vuosikymmenten peruja.
Oral Hammaslääkärien erikoishammaslääkäri Erika Laukkanen
– Ylipäätään tiedetään, että ihmiset pelkäävät ja ahdistuvat hammaslääkäristä usein. Hammaslääkäripelon syynä ei ole pelkkä yksi asia, kuten juurihoito, Laukkanen kuvailee.
Hammaslääkäriin liittyy monia primitiivisiä pelon aiheita: tuolissa maataan vaakatasossa, mutta silti tuntuu, että pää olisi alaspäin; samalla ihminen on ikään kuin muiden armoilla. Metallisista välineistä kuuluu outoja ääniä, eikä kaikkien laitteiden tarkoitusta välttämättä ymmärrä.
– Hammaslääkäriin liittyvät pelot ovat hyvin yleisinhimillisiä. Yksi pelko on se, ettei pysty hallitsemaan tilannetta itse. Voi olla myös esimerkiksi tukehtumisen pelkoa, Laukkanen sanoo.
Nykyhoidossa kipu sekä huomioidaan että eliminoidaan
Moni potilas pelkää kipua, jota aiempina vuosina on hammaslääkärin tuolissa todella saanut kokea. Vielä muutama vuosikymmen sitten hammaslääkärissä ei kiinnitetty paljoa huomiota siihen, että hoito olisi kivutonta. Monilla, varsinkin vanhemmalla ikäpolvella, on ikäviä kokemuksia.
– Hammaslääkärin koulutuksessa kiinnitetään nykyisin paljon enemmän huomiota kipuun: se täytyy huomioida ja mahdollisimman hyvin eliminoida. Puudutuksia käytetään nykyisin paljon enemmän kuin joskus aiemmin, puudutustekniikoissakin on tapahtunut kehitystä ja vaihtoehtoja on useampia, Laukkanen kuvailee.
Juurihoito voi tuntua ajatuksena erityisen kivuliaalta myös siksi, että usein siihen päädytään, kun hammasta jo jomottaa.
– Eli jos lähtötilanteessa on jo kova hammassärky, kukapa silloin haluaisi mennä jonkinlaiseen toimenpiteeseen? Myös se, että itse toimenpide aiheuttaa kipua, aiheuttaa pelkoa.
Lue myös: Haiseeko kasvomaski pahalta? Suuhygienisti kertoo, mistä löyhkä johtuu
"Pelkkä ajatus juurihoidosta voi olla pelottava"
”Hampaan ympärille asetetaan kumi, joka suojaa sitä.--”
”Juurikanavat puhdistetaan juurihoitoon tarkoitetuilla instrumenteilla.”
Hammaslääkäriliiton selostus juurihoidosta on rauhallinen ja kliininen. Tavallisen tallaajan mieleen hoito kuitenkin tuo kuvia esimerkiksi neuloista, joita työnnetään hampaan sisään.
– Pelkkä ajatus juurihoidosta voi olla pelottava. Kasvot ovat todella hyvin tuntohermotettu alue, ja hampaissakin on todella hyvä tunto. Taustalla voi olla myös omia kokemuksia: hammaslääkärissä on sattunut jotakin ikävää, Laukkanen sanoo.
Pelot saattavat liittyä instrumentteihin. Kuvituskuva.
Juurihoidon instrumentit ovat kuitenkin vuosien varrella kehittyneet. Nykyisin käytetään esimerkiksi nikkeli-titaanineuloja, jotka joustavat juurikanavan muotojen mukaisesti. Laukkasen mukaan aiemmin juurihoito tehtiin täysin sormissa pideltävin instrumentein. Se oli sekä hidasta että työlästä.
– Nykyisin käytössä on materiaaleja, jotka mahdollistavat sen, että instrumentteja voidaan käyttää myös koneellisesti. Se on nopeuttanut tekemistä jossain määrin, mutta ei juurihoito koskaan ole kauhean nopea toimenpide. Ahtaassa paikassa tehdään hoitoa pieniin juurikanaviin. Sitä ei voi tehdä viidessä minuutissa, vaan se vie oman aikansa.
Lue myös: Ikeniä salakavalasti syövä tauti lisää riskiä hiljaiseen tappajaan: ”Voi johtaa sydänkohtaukseen tai aivohalvaukseen”
Kauanko juurihoito kestää?
Se, kauanko juurihoidossa joutuu viettämään aikaa, vaihtelee hampaan mukaan. Niidenkin anatomia on sijainnista riippuen erilainen.
– Etuhampaissa on yleensä yksi juurikanava. Sellainen on nopeampi hoitaa kuin takahammas, jossa voi olla neljä juurikanavaa, jotka lisäksi voivat olla käyriä tai ahtaita, Laukkanen kuvailee.
Hän laskeskelee mielessään ja arvioi sitten: alle puolessa tunnissa juurihoidosta ei yleensä selviä. Lisäksi se ei tavallisesti tule yhdellä käynnillä valmiiksi, vaan käyntejä tarvitaan ainakin kaksi.
Miksei hammasta vain poisteta?
Hammaslääkäripelkoisen on tässä vaiheessa kysyttävä, eikö olisi helpompaa vain ottaa hammas pois? Miksi siis kaikki tämä vaiva?
– Toki poistaminenkin on vaihtoehto, mutta kyllä tämän päivän ihminen mielellään pitää hampaansa. Aika harva valitsee poiston. Toki on tilanteita, ettei juurihoitoa edes voi tehdä: hammas on esimerkiksi niin huonokuntoinen, ettei hoito onnistuisi. Silloin hammas täytyy poistaa, Laukkanen sanoo.
Kun hammas esimerkiksi reikiintyy, mutta reikää ei hoideta, hammasydin tulehtuu. Kuvituskuva.
Tavallaan on totta, että hampaan poistaminen on juurihoitoa helpompaa: se vie vain hetken, ja ongelma on poissa ikuisesti.
Toisaalta myös oma, arvokas hammas on samalla menetetty.
– Nykyisin hampaan voi korvata implantilla, keinojuuren varaan rakennettavalla hampaalla, mutta omassa hampaassa on tiettyjä parempia ominaisuuksia keinojuureen verrattuna. Keinojuureen liittyy omanlaisiaan ongelmiaan pidemmällä aikavälillä. Oma hammas on kuitenkin aina biologinen, Laukkanen sanoo.
Juurihoidettu oma hammas on kustannustehokas
Leuat ja kasvot kasvavat vähäisesti koko ihmisen elämän ajan, Laukkanen paljastaa. Siksi hammasimplantteja ei esimerkiksi voi laittaa kasvuikäiselle: implantti ei seuraa kasvun mukana kuten omat hampaat.
– Eli jos esimerkiksi etuhammas on korvattu implantilla, vuosien kuluessa tämä implanttihammas tuppaa jäämään ylemmäs kuin omat hampaat. Se ei tietysti ole esteettisesti kovin kiva juttu, eikä myöskään hampaan puhdistuksen kannalta hyvä, Laukkanen sanoo.
Hampaan voi korvata implantilla. Kuvituskuvassa lääkäri esittelee implantin muovimallia.
Implantteihin voi lisäksi liittyä hampaan kiinnityskudostulehdusta, aivan kuten omiinkin hampaisiinkin, mutta hoito on implantin tapauksessa kinkkisempää. Lisäksi implantteihin tulee ajan kuluessa vääjämättä korjaustarpeita, aivan kuten omiinkin hampaisiin.
– Niinpä tutkimusten mukaan juurihoidettu oma hammas on kustannustehokas implanttihampaaseen verrattuna. Osa ihmisistä pelkää vielä juurihoitoa enemmän hampaan poistoa, ja valitsee siksi juurihoidon.
Lue myös: Suoristui! MTV Uutiset laittoi kolme kulahtanutta hammasharjaa astianpesukoneeseen, lopputulos yllätti hammaslääkärinkin: "Erikoinen ja merkittävä löydös"
Näin vältyt juurihoidolta: Muista ennaltaehkäisy
Koska täydellistä maailmaa ei ole olemassa, myös juurihoito voi mennä pieleen. Toisaalta Laukkanenkin havaitsi väitöstutkimuksessaan, että huolellisesti ja suositusten mukaan tehty juurihoito onnistuu melkein aina. Sen ansiosta oman hampaansa voi saada säilyttää vielä pitkään.
Laukkanen muistuttaa, että hammassairauksien paras hoito on ehkäisevä hoito: kun itse pitää huolen hampaistaan ja käy säännöllisesti tarkastuskäynnillä hammaslääkärissä, välttyy monesti juurihoidolta!
Viisi helppoa vinkkiä parempaan suuhygieniaan:
0:46
