Kansainvälinen raportti: Huumeeton maailma utopiaa – sota huumeita vastaan ohi

Näin julistaa YK:ta lähellä oleva Kansainvälisen huumausaineiden valvontalautakunnan (INCB) vuosiraportti, joka julkaistiin tänään keskiviikkona. Raportista uutisoi Suomessa ensimmäisenä Helsingin Sanomat.

Huumeiden vastainen täyssota on aiheuttanut paljon väkivaltaa ja muuta kärsimystä esimerkiksi Etelä- ja Väli-Amerikassa. Samaan aikaan huumeidenkäyttäjät on ajettu monessa maassa marginaaliin.

Tilanne on niin kestämätön, että maailman huumetilanteen käsittelyä YK:n erityisyleiskokouksesta on aikaistettu peräti kolmella vuodella. Nyt täyskieltoon odotetaan selkää linjan muutosta.

YK:n huumeita käsittelevää erityisyleiskokousta aikaistettiin Kolumbian, Meksikon ja Guatemalan pyynnöstä.

Hyvä-paha-ajattelu hylätään

Kansainvälisen huumausaineiden valvontalautakunnan mukaan huumepolitiikan ei pidä olla enää mustavalkoista.

– Maailman ei tarvitse valita sotilaallisen huumelainvalvonnan tai huumeiden täysvapauttamisen välillä, vaan tarkoitus on panna terveys ja hyvinvointi tasapainoisen huumepolitiikan keskiöön, Wienissä toimivan INCB:n puheenjohtaja Werner Sipp sanoi raportin saatesanoissa.

YK:n tavoitteena oli huumeeton maailma vuoteen 2008 mennessä, mikä nyt on jäänyt toteutumatta. 

Huumausaineiden täyskielto on pohjannut YK:n huumausaineyleissopimuksiin vuosilta 1961, 1971 ja 1988.  

INCB linjaa tulevaisuutta niin, että yleissopimuksen pitää edistää turvallisuuden lisäksi yksilöiden terveyttä ja hyvinvointia. Samalla esimerkiksi kipulääkkeitä pitäisi olla entistä paremmin saatavilla niille, jotka tarvitsevat aidosti lääkkeitä kivunlievitykseen.

Käyttäjille hoitoa rangaistusten sijaan

Lautakunnan mukaan huumeidenkäyttö tulisi kuitenkin rajoittua lähinnä lääkinnällisiin ja tieteellisiin tarkoituksiin.

INBC:n mukaan huumeidenkäytön sääntöjä sovellettaessa hallitusten tulee olla joustavia. Myös huumerangaistusten pitää olla suhteessa rikokseen eikä aina ei tarvita edes rikosoikeudellista seuraamusta. 

Sippin mukaan esimerkiksi vaihtoehtoisia rangaistuksia tulisi olla pienten rikkomusten kohdalla.

Esimerkiksi huumeidenkäyttäjille tulisi koulusta, hoitoa ja kuntouttamista sakko-ja vankeusrangaistusten sijaan.

Polisiin resurssit keskitettäisiin sen sijaan vakavien huumerikosten kuten järjestäytyneen huumekaupan torjuntaan.

Käytännössä entistä vapaampi suhtautuminen voisi koskea kannabista, vaikka valvontalautakunta ei tätä saatesanoissa ääneen lausukaan, todetaan Helsingin Sanomien artikkelissa.

Suhtautuminen vaihtelee maittain

Tutkijat ja kansalaisjärjestöt ovat jos vuosia vaatineet tämän kaltaista uudistusta.

Esimerkiksi Bolivia erosi vuonna 2011 kokalehtien kriminalisoinnin takia huumausaineyleissopimuksesta ja Uruguay laillisti kannabiksen 2013.

Suomi ja Ruotsi ovat kuuluneet tiukan linjan maihin, kun taas Hollannissa, Tshekissä, Espanjassa ja Portugalissa ollaan paljon sallivampia erityisesti mietojen huumeiden suhteen.

Tilanne on tyystin toisenlainen esimerkiksi Kaakkois-Aasiassa, jossa huumerangaistukset ovat erittäin kovia suhteessa rikoksen vakavuuteen. Kovalla linjalla ovat yhä myös Venäjä ja Kiina.

Yhdysvalloissa tilanne vaihtelee osavaltiosta toiseen, sillä siellä yksittäiset osavaltiota ovat jopa laillistaneet kannabiksen viihdekäytön.

Ratkaisuna kysynnän pienentäminen

INCB:n raportin mukaan huumeiden ongelmakäyttäjät kuluttavat noin 80 prosenttia kaikista huumeista ja juuri he kärsivät myös valtaosasta huumeiden aiheuttamista terveys- ja sosiaalihaitoista.

Yhtenä tehokkaimpana keinona onkin kysynnän pienentäminen.

Valvontalautakunta muistuttaa, että pakolaistilanteella on myös huumeulottuvuutensa. Isojen ja kovia kokeneiden ihmismassojen riski tulla huumeriippuvaisiksi on erittäin suuri ja tämän tietävät myös huumekauppiaat.