Kansan käsitysten ja oikeuden rangaistuskäytännön välillä ei ole yleisesti ottaen suuria eroja, kertoo Helsingin yliopiston tutkimus. Joidenkin rikosten kohdalla kansalaiset olivat kuitenkin tuomareita ankarampia.
Väkivaltarikoksista ja seksuaalisesta väkivallasta kansalaiset antoivat tutkimuksessa yleensä tuomareita kovempia rangaistuksia. Sen sijaan he antoivat lievempiä rangaistuksia veropetoksesta ja huumausainerikoksesta. Erot keskimääräisissä rangaistustavoissa ovat kuitenkin pieniä.
Kansalaisten käsitykset sopivasta rangaistustasosta vaihtelivat tutkimuksessa huomattavasti. Esimerkiksi pieni osa tutkimukseen osallistuneista jätti kokonaan tuomitsematta sukupuoliyhteydestä lapsen kanssa ja osa halusi tuomita tekijän jopa yli 12 vuoden ehdottomaan vankeuteen.
Esimerkkitapauksen henkilöt olivat 14- ja 22-vuotiaita. Tutkimuksessa todetaan, että täten ajatus väestön yleisestä oikeustajusta osoittautui ongelmalliseksi.
Tuomareista kaikki tuomitsivat tapauksessa ainakin jonkin rangaistuksen ja suurin osa ehdollista vankeutta. Jos tuomari antoi tapauksessa vankeusrangaistuksen, sekä ehdottomat että ehdolliset tuomiot olivat yleensä melko ankaria.
Selkeä ero kansalaisten ja tuomareiden välillä oli ehdollisen rangaistuksen käyttäminen, sillä kansalaiset käyttivät sitä huomattavasti harvemmin kuin tuomarit. Yhdyskuntapalveluun tai valvontarangaistukseen kansalaiset puolestaan tuomitsivat huomattavasti tuomareita useammin.
Oikeusministeri: rikosten rangaistusasteikkoja arvioitava
Tutkimus tehtiin oikeusministeriön toimeksiannosta. Oikeusministeri Antti Häkkäsen (kok.) mukaan ministeriössä otetaan syksyllä tarkasteluun rangaistusjärjestelmän osia.
– Arvioitavaksi tulevat hallitusohjelman mukaisesti erityisesti väkivaltarikosten ja vakavimpien lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistukset, Häkkänen sanoo tiedotteessa.
Ministerin mukaan oikeusministeriössä on jo käynnistetty rangaistusten osalta useita toimia ja nyt julkistettu oikeustajututkimus antaa näille tukea ja vauhtia. Parhaillaan selvitetään Häkkäsen mukaan muun muassa sitä, miten ehdollinen vankeus rangaistuksena tehostuisi ja sen vaikuttavuus lisääntyisi.
Ennaltaehkäisy tärkeää rikosten torjunnassa
Kansalaisia pyydettiin tutkimuksessa kertomaan myös, mihin rikostorjunnan keinoihin he sijoittaisivat rahaa. Tärkeimpänä keinona rikostorjunnassa pidettiin nuorisotyön tehostamista ja nuorten sekä perheiden ongelmiin puuttumista. Vankiloiden lisärakentaminen sai vähiten tukea.
Tutkimuksessa esitettiin seitsemän eri todellisiin tapauksiin perustuvaa rikostapausta, joista laadittiin kuvaukset. Kuvausten perusteella kansalaisia pyydettiin valitsemaan sopiva rangaistus annettujen vaihtoehtojen joukosta. Tuomareita pyydettiin antamaan tapauksiin oikeuskäytännön mukainen rangaistus.
Tutkimuksen väestöhaastatteluihin osallistui 1 251 haastateltavaa ja tuomarikyselyyn vastasi 192 käräjätuomaria. Väestöhaastatteluihin otannalla valikoituneet ovat edustava otos suomalaisista.