Koulutuksen ja työllisyyden lisääminen vähentää tutkimusten mukaan erityisesti päihde- ja omaisuusrikoksia. Väkivaltarikollisuuden vähentäminen on vaikeampaa.
Koulutuksen laajentaminen, työllisyyden lisääminen ja työttömien osallistaminen voi vähentää sekä rikosten tekemistä että onnettomuuksien ja väkivallan uhriksi joutumista. Tiedot käyvät ilmi Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin sekä Demos Helsingin toteuttamassa tutkimushankkeesta.
Hankkeessa kartoitettiin aiheeseen liittyvää pohjoismaista tutkimusta ja tehtiin syventävä kysely aiheen parissa työskenteleville sidosryhmille ja tutkijoille.
Hanke erosi aikaisemmista selvityksistä siten, että siinä keskityttiin tutkimuksiin, joiden avulla saadaan tietoa syy-seuraussuhteista.
Tutkimusten perusteella matalasti koulutetut tekevät enemmän rikoksia ja joutuvat useammin onnettomuuksiin kuin korkeasti koulutetut. Osa tästä selittyy yksilöiden välisillä eroilla, kuten impulsiivisuudella, oppimisvaikeuksilla ja päihderiippuvuudella.
Koulutukseen, työhön tai työttömän aktivointitoimeen osallistuminen vähentää kuitenkin rikollisuutta yksilöllisistä eroista huolimatta.
Lue myös: Pitäisikö rikosoikeudellinen vastuuikäraja laskea 14 vuoteen? Näin vastaa rikosoikeuden professori
Hyviä esimerkkejä Ruotsista ja Norjasta
Erityisesti vakavien ja toistuvien rikosten tekeminen on yhteydessä huono-osaisuuteen ja syrjäytymiseen.
Tilastokeskuksen mukaan esimerkiksi vuonna 2020 noin 80 prosenttia ryöstörikoksesta epäillyistä oli käynyt pelkästään peruskoulun. Omaisuusrikosten kohdalla vastaava osuus oli 64 prosenttia ja henkirikoksissa 59 prosenttia.
Koulutuksen merkityksestä mallia antavat Pohjoismaissa toteutetut koulutusuudistukset ja niistä tehdyt tutkimukset.
Yksi esimerkki löytyy Ruotsista, jossa oppivelvollisuutta pidennettiin seitsemästä vuodesta yhdeksään. Tutkimuksessa havaittiin, että pidempi koulutus vähensi merkittävästi miesten tuomioita ja vankeusrangaistuksia.
Yksi ylimääräinen kouluvuosi vähensi 19–64-vuoden iässä saadun tuomion todennäköisyyttä liki seitsemän prosenttia ja vankeuden todennäköisyyttä reilut 15 prosenttia. Erityisesti vähenivät omaisuusrikokset.
Vastaavanlaista vähenemistä huomattiin myös toisen asteen ammatillisen koulutuksen pidennyttyä vuodella.
Myös norjalaisessa tutkimuksessa havaittiin, että yksi ylimääräinen lukukausi toisella asteella pienensi vankeusrangaistuksen todennäköisyyttä.
Lue myös: Nuorisojoukko riehui linja-autossa Espoossa – tilanteeseen puuttunut kuljettaja pahoinpideltiin vakavasti
Suomen tuoreimmasta oppivelvollisuuden laajentamisesta ei ole vielä tutkimusnäyttöä.
– Muissa Pohjoismaissa toteutetut tutkimukset asettavat toiveita koulutuksen pidentämisen myönteisistä vaikutuksista myös Suomessa, mutta hyvät tulokset riippuvat siitä, saadaanko nuoret käymään koulussa. Suurimmassa rikosriskissä olevilla nuorilla on usein myös oppimisvaikeuksia, motivaatio-ongelmia tai ongelmia päihteiden kanssa, sanoo tutkijatohtori Karoliina Suonpää tiedotteessa.
Varhainen puuttuminen tärkeää
Vaikka työhön ja koulutukseen osallistuminen vähensi omaisuusrikoksia ja päihteisiin liittyviä onnettomuuksia, väkivaltarikoksiin yhtä selviä vaikutuksia ei kaikissa tutkimuksissa havaittu.
Hankkeessa toteutettuun kyselyyn vastanneiden asiantuntijoiden mukaan väkivaltarikosten vähentäminen vaatii riskiryhmille kohdennettuja, räätälöityjä toimenpiteitä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että vähennetään päihteiden saatavuutta, lisätään päihde- ja mielenterveyspalveluita ja parannetaan niiden laatua.
Tärkeimmäksi keinoksi kyselyyn vastanneet nostivat varhaisen puuttumisen riskialttiissa ympäristössä elävien lasten tilanteisiin. Varhainen puuttuminen voi tarkoittaa niin rikosuran alkuvaiheessa tapahtuvia interventioita kuin pienten lasten vanhempien tukemista tai laadukkaan, yleisen päivähoidon tarjontaa.
Sen sijaan rangaistuksia ei pidetty vastauksissa tehokkaimpina tapoina vähentää väkivaltaa.
Vastaajien mukaan yhteiskunnan resurssit tulisi kohdentaa etenkin kaikenlaisen syrjäytymisen ja mielenterveyden riskien ehkäisyyn.
– Tavoite parantaa nuorten mielenterveyttä on todennäköisesti tehokkain tapa auttaa heitä selviytymään tämänhetkisistä yhteiskunnallisista vaatimuksista, vastauksissa todettiin.