Kansanedustajien mielestä Suomen turvallisuusympäristö heikentyi viime vuonna, ja sama kehitys jatkuu tulevana viitenä vuonna. Asia käy ilmi kansanedustajille suunnatussa Ulkopoliittisen instituutin turvallisuuspolitiikka-kyselyssä.
Kansanedustajajien arvion mukaan Suomessa on parhaiten varauduttu aseellisiin hyökkäyksiin ja suuronnettomuuksiin.
70 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että että Suomessa on varustauduttu aseelliseen hyökkäykseen "paljon". Suuronnettomuuksissa vastaava luku on 52.
Vankka tuki puolustautumiselle asein
Suomen puolustaminen asein saa vankan kannatuksen kyselyyn vastanneilta kansanedustajilta. Kysymykseen "Jos Suomeen hyökätään, olisiko suomalaisten puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta" vastasi kyllä peräti 94 prosenttia kansanedustajista. Luku on huomattavasti suurempi kuin tavallisilla kansalaisilla, joista noin kaksi kolmasosaa vastasi aiemmin kyllä samaan kysymykseen.
Heikoimman arvion saavat varautuminen talouskriisiin tai ulkomaiden taloudelliseen painostukseen.
Kybervarautuminen herättää epävarmuutta
Samanaikaisesti kansanedustajat ovat epävarmoja siitä, kenen vastuulla on Suomen kyberturvallisuus.Vastaukset kyberturvallisuuden työnjakoa koskevaan kysymykseen jakaantuivat tasaisesti.
Rannikkojääkärit harjoittelevat Upinniemen varuskunnassa Kirkkonummella vuonna 2014. Kuvituskuva.
Kysymykseen siitä, onko vastuu Suomen puolustaminen kyberympäristössä määritelty selkeästi vastasi 29 prosenttia kyllä ja 38 prosenttia ei. Loput eivät osanneet sanoa kantaansa.
Yli puolet kannattaa puolusliittoa Ruotsin kanssa, vielä useampi lähettäisi sotilaita Ruotsin tueksi
Kyselystä ilmenee myös, että kansanedustajat kannattavat puolustusyhteistyön syventämistä EU-maiden ja Pohjoismaiden kanssa. Erityisesti edustajat puoltavat puolustusyhteistyön lisäämistä Ruotsin kanssa.
Kyselyyn vastanneiden edustajistajien enemmisto olisi jopa valmiita lähettämään joukkoja Ruotsin puolustamiseen, vaikka se tekisi Suomesta osapuolen sodassa. 62 prosenttia vastanneista olisi valmiita lähettämään sotilaita Ruotsiin, vaikka Suomi itse ei olisi joutunut hyökkäyksen kohteeksi.
(Juttu jatkuu linkin jälkeen.)
Lue myös: MTV-analyysi: Mikä on Lavrovin EU-uhkauksen ydin ja kuinka uskottava se on? – "Venäjä on suurvalta, joka ei tarvitse heikkoja valtioita"
Suomen ja Ruotsin välistä puolustusliittoa kannatti 51 prosenttia vastaajista.
Kyselyn tulosesittelyssä korostetaan, että vastauksista ei voi päätellä, miksi turvallisuustilanne on vastaajien mielestä heikentynyt. Vastausraportissa kuitenkin pohditaan, että vastauksiin on vaikuttanut ainakin koronapandemia ja turvallisuuskehitys Suomen lähialueen maissa.
Kyselyyn osallistui 39 prosenttia kansanedustajista.