Presidenttiehdokas Laura Huhtasaaren kotitalon ikkunat rikottiin perjantaina. Asiasta tehtiin rikosilmoitus, mutta poliisilla ei vielä tänään ollut tietoa teon tekijöistä.
Useat kansanedustajat tuomitsivat teon Twitterissä.
– Jokaisella poliitikolla on oikeus fyysiseen koskemattomuuteen ja kotirauhaan, piste. Häirintä ja ilkivalta eivät kuulu demokratiaan, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson kirjoitti.
– No olisivat kyllä saaneet jättää Huhtasaaren ikkunat rauhaan, keskustan Antti Kaikkonen puolestaan kommentoi Twitterissä.
– Politiikasta saa olla eri mieltä. Mutta vaikka kuinka ei pitäisi jostain poliitikosta, kenenkään koskemattomuutta tai kotirauhaa ei saa rikkoa. Ei millään perusteella, vasemmistoliiton kansanedustaja Paavo Arhinmäki kirjoitti.
Moni muistuttaa, että väkivaltainen käytös ei kuulu demokratiaan.
– Kyllä nämä ovat ikäviä asioita ja ne pitää tuomita. Elämme avoimessa yhteiskunnassa ja demokratiassa. Pitää olla koskemattomuus ja turvallisuus selvä ja taattu. Tälläiseen käytökseen pitää olla nollatoleranssi, jos haluamme pitää yhteiskunnan avoimena ja sillon pitää tuntea vastuunsa, sanoo kansanedustaja Seppo Kääriäinen.
Myös Kääriäinen on kohdannut pitkän kansanedustajan uransa aikana uhkaavia tilanteita, hän ei kuitenkaan halua kertoa asiasta tarkemmin.
– On parempi, etten näistä tarkemmin puhu, mutta se on ollut enemmän uhkailua. Aina jos uhataan, on syytä ottaa yhteys poliisin, opastaa Kääriäinen.
Turvallisuustilannetta kartoitetaan kolmatta kertaa
Kansanedustajien turvallisuustilanne kartoitetaan kevään aikana.
– Eduskunnan kansliatoimikunta perusti kuukausi sitten tällaisen turvatyöryhmän selvittämään erinäisiä turvallisuuteen liittyviä asioita. Siinä työssä on kohteena 2030-luku, mutta tietenkin mennään tätäkin päivää tutkimaan, kertoo Jukka Savola eduskunnan turvallisuusjohtaja.
Selvitys tehdään nyt kolmatta kertaa. Edellinen selvitys tehtiin vuonna 2014. Mitään merkittävää muutosta ei kansanedustajiin kohdistuvassa häirinnässä uskota tapahtuneen, mutta sosiaalisen median vaikutus viestinnässä näkyy selvästi.
– Se on käynyt paljon helpommaksi ja kielenkäyttö on tullut paljon kovemmaksi, rajummaksi ja välittömämmäksi vuosien aikana. Kynnys siinä on madaltanut ja välineet ovat kaikkien käytettävissä, niin silloin ehkä otetaan yhteyttä paljon helpommin ikävissä merkeissä ja ehkä vähän ikävimmilläkin tavoilla, sanoo uuden työryhmän puheenjohtajana toimiva kansanedustaja Seppo Kääriäinen.
Myös Savola sanoo, että sosiaalisen median vaikutus näkyy, vaikka kansanedustajat ovat saaneet palautetta kautta aikojen.
– Mielestäni niitä on ollut aina, mutta muoto on muuttunut. Silloin kun oli lankapuhelin ja kirje niin ne viestit olivat erilaisia. Tavallaan se reagointi on kuitenkin entisellään. Se huomio tässä on tietysti tehtävä, että some on helpottanut viestien lähettämistä entisestään, sanoo Savola.
Voimakas vastakkainasettelu kärjistää myös palautetta
Ylilyöntejä tapahtuu asioissa, joissa on voimakas vastakkainasettelu.
– Lähihistoriasta tulee mieleen ydinvoima ja parisuhdelait ja tämän tyyppiset asiat, joissa on kyse omantunnon asioista ja annetaan edustajille vapaat kädet. Silloin näissä mielipiteitä voimakkaasti jakavissa asioissa tulee helposti ylilyöntejä puolin ja toisin, kuvailee Savola.
Turvallisuustyöryhmä tulee kuulemaan myös viranomaisia.
– Työryhmä tulee kuulemaan poliisia ja suojelupoliisia ja muita viranomaistahoja saadakseen kuvaa siitä missä oikeasti ollaan menossa. Mikä on rikollisuustilanne, kehen se kohdistuu ja miten se kohdistuu kansanedustajiin, kertoo Savola.
Työryhmän on tarkoitus saada työnsä päätökseen ennen kesää.