Tutkimusten mukaan yli puolet suomalaisista kokee, että keskustelukulttuuri on kehittynyt huonompaan suuntaan. Yli puolet kokee, että keskustelun sävy on liian kiivas. Neljännes ei uskalla kertoa, mitä ajattelee yhteiskunnallisista asioista, koska pelkää muiden reaktioita.
Eduskunnan varapuhemies ja kansanedustaja Tarja Filatovin (sd.) mukaan keskustelu eduskunnassakin on raaistunut viime vuosien aikana.
– Se on tullut myös henkilökohtaiseksi ilkeilyksi. Aikaisemmin puhuttiin enemmän asioista. Poliittiseen keskusteluun kuuluu se, että ollaan tiukasti eri mieltä, mutta miten sanoa se niin, että kunnioitetaan toista? Jokaisella on oikeus omaan näkemykseensä niin kauan kuin se kunnioittaa muita ihmisiä.
Filatovin mukaan muutos keskustelukulttuurissa näkyy niin eduskunnan isossa salissa kuin käytävilläkin.
– Lyhyet puheenvuorot johtavat siihen, että niissä myös kärjistetään herkästi.
Filatovin mukaan keskustelua käydään paljon myös somessa, kuten Twitterissä. Lyhyissä tviiteissä ollaan usein kärkkäitäkin.
Lue myös: Varapuhemies Tarja Filatov kertoo MTV Uutisille yötöiksi venyneistä maratonpuheista: ”Vaikeinta oli, kun ei päässyt jaloittelemaan”
Vihapuheen aiheuttamat poliisitehtävät kasvussa
Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaisen mukaan keskustelukulttuuri koko yhteiskunnassa on koventunut, ja se on huomattu myös poliisissa. Kärjistynyt vihapuhe johtaa jopa poliisitehtävien lisääntymiseen.
– Toisen kunnioittaminen on vähentynyt. En tiedä liittyykö se empatiakykyyn, että pyrkimys on alistaa toinen mahdollisimman pahalla ilkeilyllä, jotta toinen luopuu kokonaan keskustelusta.
Vihapuhe on lisääntynyt erityisesti sosiaalisessa mediassa.
– Tehtäväni kautta saan aika paljon vihaista puhetta. En tarkoita, etteikö poliisia saa arvostella, mutta kun se menee henkilökohtaisuuksiin, raja menee yli. Vuosien varrella olen kohdannut kaikenlaista uhkailuakin, joka kohdistuu henkeen ja terveyteenkin. Sitä ei pidä hyväksyä, poliisiylijohtaja kertoo.
Lue myös: Kuntavaaleissa ensikertalaisena ollut Anna Lemström kertoo, miten vihapuhe näkyi kampanjan aikana: "Tuli fyysisiä kohtaamisia ja sai kuulla huorittelua"
Käänne tapahtui vuonna 2015
Koventunut keskustelukulttuuri vaikuttaa myös siihen, kuka ja ketkä uskaltavat osallistua keskusteluihin.
– Osa jättäytyy pois keskusteluista, koska se on niin kärjistynyttä ja he pelkäävät reaktioita, joita saattaa tulla, Erätauko-säätiön toimitusjohtaja Laura Arikka sanoo.
Uudenlainen viha-aalto alkoi joitakin vuosia sitten somen myötä. Keskustelu villiintyi alun perin maahanmuutosta.
– Sosiaalisessa mediassa on paljon hyvää, mutta kyllähän tämä linkittyy vuoteen 2015, kun meille tuli 32 500 turvapaikanhakijaa. Silloin vihainen puhe ja kaiken kritisoiminen oikein ryöpsähti. En tiedä olisiko tilanne tämä, jos somea ei olisi ollut niin laajasti. Sananvapauteen kuuluu myös vastuu sanoista, poliisiylijohtaja Kolehmainen muistuttaa.
– Maahanmuutto oli niitä ensimmäisiä, joista piti miettiä tarkkaan mitä sanoo. Liikennepolitiikka on herättänyt eduskunnassa aina historiallisesti kaikkein aggressiivisimpia keskusteluja. Tasa-arvo ja ihmisoikeudet ovat myös aiheita, joista on alettu puhua aika loukkaavasti, Filatov sanoo.
Lue myös: Ehdokkaita jättäytynyt pois kuntavaaleista verkon kärjekkään keskustelun ja vihapuheen takia
Poliisiylijohtajan mukaan vanhemmilla ja kodilla on tärkeä tehtävä, kun he opettavat lapsiaan asialliseen keskustelukulttuuriin.
– Sivistynyt käytös on kaiken a ja o. Siihen kuuluu se, että osaa olla tekemisissä muiden kanssa. Jos sellaisia eväitä elämään ei ole, meidän muiden tehtävä on auttaa siinä, poliisiylijohtaja sanoo.